Viisumeista

Ajattelin hieman selventää näitä viisumikuvioita täällä Ausseissa teille innokkaille lukijoille. Viisumeita on oikeasti vaikka minkälaisia mutta vain muutama varsinaisesti meitä kiinnostava viisumi.

Working holiday-viisumi
Tämä on se viisumi, millä teinarit ja itseään etsivät alle kolmikyppiset tulevat Ausseihin Euroopasta. Esimerkiksi venäläisille tätä ei ole tarjolla, eikä aasialaisille mutta pohjois-ameriikkalaisille on. Kanadalaiset ja britit saavat tämän vielä helpommin Commonwealthin takia. Working holiday mahdollistaa kuusi kuukautta yhtäjaksoista työtä samalle työnantajalle. Eli voisin siis tehdä maksimissaan kuusi kuukautta duunia samalle firmalle ja tämän jälkeen sopimus pitäisi laatia eri firman kanssa.

Viisumi on lähinnä tarkoitettu keikkatyöhön ja nuoremmat ja vähän vanhemmatkin tekevät töitä feissareina, maalareina, muissa markkinointihommissa, raksalla ja tietenkin farmeillä. Farmitöitä tekemällä vähintään neljä kuukautta voi ansaita oikeuden toiseen viisumiin. Farmitöiden lisäksi myös ilmeisesti osa muista hommista kelpaa. Esimerkiksi katutöiden aikaan asfalttiäijien lisäksi duunissa on myös aina irkkutyttöjä pitelemässä liikenteenohjauskylttejä ja saamassa näin ollen tarpeeksi työkokemusta toiseen working holiday viisumiin. Muitakin tapoja saada viisumi on kyllä. Siitä voi esimerkiksi maksaa. Tämä tapa ei taida olla ihan virallinen ja hyväksytty mutta se auttaa jos on esimerkiksi ollut väärän osavaltion farmilla töissä. Kaikki farmityöt eivät nimittäin kelpaakkaan, pitää olla tarpeeksi syrjässä.

Working holiday käy myös siihen, että tekee ensin kuuden kuukauden koeaikasopparin firmojen kanssa ja firmat voivat sen jälkeen päättää, lähtevätkö sponssaamaan työntekijää vai eivät. Me yritämme juuri tätä temppua. Working holidayn saa alle 31-vuotiaana netistä napsuttelemalla parissa päivässä kunhan on oikeasta maasta.


Sponssiviisumi eli permanent resident
Työnantajat voivat sponsoroida tykkäämiään työntekijöitä permanent resident -viisumia varten. Käytännössä siis työnantaja maksaa viisumin kulut ja hoitaa paperiduunit. Kaikki työpaikat eivät tätä voi tehdä, tarvitaan joku tietty liikevaihto minkä kokoa en muista. Tällä estetään yhden hengen "sponssausfirmat". Käytännössä niitä ei kuitenkaa ole kokonaan kitketty, vaan jotkut firmat hoitavat sponsseja rahaa vastaan. Sponssiin saattaa kuulua joku velvoite tehdä firmalle töitä x-vuotta, tai sitten ei. Riippuu firmasta.

Permanent resident saa tehdä kaikkea mitä aussitkin ja hakea kansalaisuutta viiden vuoden päästä jos ei poistu maasta yli vuodeksi kerrallaan. Permanent resident voi myös opiskella yliopistoissa kuin aussi ja saa oikeuksia terveydenhuoltoon yms. Riittää myös, että toinen puoli pariskunnasta saa viisumin.

Sponssaamaton permanent resident
Ilman sponsorointia voi myös hakea tätä viisumia. Prosessiin vaaditaan, että osaa jotain ammattia mikä on valtion listalla siitä, mistä on puutetta. IT-alalla homma on helppo. Nördejä tarvitaan. Myös kokkeja, raksaajia ja vaikka mitä tarvitaan paljon. Kaikki kaivostyöläiset ovat myös tervetulleita. Ainut probleemi tässä tavassa saada viisumi on kesto ja hinta. Itse viisumihakemus on noin kolmisen tuhatta euroa johon päälle tulee vielä IELTS-kielikoe ja joku lafka tarvitaan arvioimaan tutkinnon/duunin pätevyys. Viisumin hakuaika voi olla maksimissan puolitoista vuotta, eli ihan heti sitä tuskin saa siinä missä sponssiviisumin saa jopa muutamassa viikossa kunhan firma on paperit laittanut sisään.

Ideaalitilanteessa Klasun firma sponssaa Klasua (ja samalla minua), eikä meillä ole enää tarvetta alkaa etsiä farmitöitä tai muuta hupsua. Mikään ei kuitenkaan ole vielä varmaa, eikä kiveen kirjoitettua. Katsellaan nyt mihin tilanne etenee.