Rullailua promenaadilla

Viime sunnuntainan jotkut pöhköt juoksivat keskustassa puolimaratonia joten oma bussini jonka olisi pitänyt viedä minut junaan joka olisi vihdoin ja viimein vienyt minut luistelutreeneihin Ba(da)ss Hilliin, oli niin suunnattoman hidas, että missasin treenit. En kuitenkaan vaipunut epätoivon alhoon vaan päätin kokeilla ensimmäistä kertaa miten luistelu taipuu ulko-olosuhteisiin. Renkaat vaihtoon pehmeämpiin ja promenadille!

Ensin vähän haparoiden...

...mutta kyllä se siitä lähti

Sää oli mitä hienoin, kevät on virallisesti täällä

Kivaa oli rullailla

Ulkona luistelu oli aika erilaista kuin sisätiloissa kun tilaa oli vähemmän, temppuja ei oikein mahtunut tekemään ja ihmisiä piti väistellä mutta hauskaa oli silti. Jalat tosin väsyivät epätasaisen pinnan tärinästä nopeammin. Ehkä vieläkin pehmeämmät renkaat auttaisivat? Tai tasaisempi ulkopinta. Skillzzien kannalta hauskaa kokeilla välillä jotain erilaista.

Niinjoo, näissä kuvissa näkyy ensimmäistä kertaa meitsin reiden uudet väritykset. Synttärilahja minulta itselleni, tuskaisa prosessi mutta upea lopputulos. Disainin teki toinen maailman lahjakkaimmista systereistä.  Parempia kuvia lähitulevaisuudessa. Sorry, äiti :)

Melkein kuin Kaliforniassa

Arkihaaste

FB:ssä kiersi hetki sitten #arkihaaste jonka ideana oli kuvata arkea muutamana päivänä. Haaste tosin kiersi juuri omassa naamakirjassani pääsiäisen aikaan eli hirveän arkista meininkiä ei näkynyt mutta hauskoja kuvia silti. Koska naamis ei sisällä kaikkia uskollisia lukijoitani, lätkin nämä arkikuvat nyt tännekkin muutaman bonuskuvan kanssa.

Arkiset syksyn lehdet. Southern Highlandseillä tulee ihan ruskaakin tähän aikaan vuodesta. 

Kauppasaalis. Sekalaista tulevaa sapuskaa. Omenat ja paprikat ovat nyt kaudessa. 

Sisällä alkaa olla kylmä. On siis aika käyttää villasukkia ja uggeja tyylikkäämpiä varpaanlämmittimiä, eestiläisiä perinnetossuja

Joo, meillä on aina arkiaamupalana huevos rancheros. No ei. Tämä on viikonlopun aamupala. Itsemehustettu mehu myös! Punajuuri-selleri-terveys-hippi-ihku-juoma

Piti ostaa myös uusi dekantteri kun vanha traagisesti kuoli. Testasimme ranskalaispunkkua joka tuotiin meille Suomesta kellarijemmasta. 

Sitä oikeaa arkea. Merewether Building. Täällä assaroin ja tapaan proffia. Synkkä mesta. 

Läbänderiä työhuoneella. 

Arkiaamujen bussipysäkkimaisemat. Ei paha. 

Sitä nätimpää arkiarkkitehtuuria. Tämän rakennuksen läpi pitää mennä assaripaltsuun maanataisin. 

Viikinkejä Valhallassa

Viides kerta toden sanoo vai miten ne sanonnat menivätkään? No, joka tapauksessa, aion nyt esitellä viidennen kämppämme Australiassa. Olimme jo kyllästyneet edelliseen, se oli liian suuri ja vähän kolkko ja kun vuorkaemäntä halusi lopettaa sopparin, tartuimme tilaisuuteen etsiä kivompaa kämppää. Sellainen löytyikin melko nopeasti mutta blogin lukijat ovat saattaneet huomata, että etsintä ja muutto on hiukan verottanut päivitystahtia. Osasyynä saattaa toki olla myös kaikenkarvaiset vierailut, edelleen puuttuva kamera ja yleinen laiskuus...

Uuden asunnon nimi (ah, vanhoilla rakennuksilla on nimet!) on Walhalla Court ja oli jo aikain, että Valhallassa asuisi ainakin yksi aito viikinki. Tuo mies siis, en minä. 

Valhalla! Sankarien sali! 

Valmistusvuoden voi tsekkaa etuovelta.

Tästä pääsee kämpille. 

Valhalla on vähän pienempi kuin edellinen asuntomme, paremmalla pohjalla ja uudemmassa kunnossa. Lattiat ovat kuin uudet ja keittiössä on ihmeellinen kosketusnappiliesi. Sijainti on optimaalinen. Etuovesta ulos mennessä astuu Bondin pääkadun turistivilinään ja raflojen keskelle. Takaovesta ulos mennessä tuntuu kuin asuisi kaukaisessa lähiössä missä kakadut ja kookaburrat huutavat öisin. Rantaan ja Icebergsiin (siellä treenaan untia. Siitä lisää myöhemmin.) on lyhyttäkin lyhyempi matka ja tänne lähinurkille on myös avattu ihan pätevä safkakauppa joka vähän auttaa ex-lähikauppamme ikävään vaikka mikään ei voi korvata mukavia kreikkalaisia kauppiaita sataprosenttisesti.

Designia. Lähinnä skandinaavista. 

Mäntyjä, orkideoja ja yksi habanero ruokasalin ikkunalla

Huoneita on kolme, yksi ruokasali, olohuone ja makuuhuone. Keittiö on hiukkasen erillään mutta sen verran kiva, että epäavoimuuden voi antaa anteeksi. Tässä keittiössä myös hieno retrojääkaappi pääsee paremmin oikeuksiinsa kun se ei ole ahdettuna nurkkaan.

Smeg ja heijastus

Superliesi, kahvia ja magneettieewokki

Lisää habaneroja. 

Keittiötä voi sisustaa esim. erilaisilla laudoilla. 

Olohuone on nyt mukavan pieni ja kotoisa, sinne mahtuu hyvin sohva ja lp-kokoelma eikä juurikaan muuta. 

Lp:t ja telkku

Paras sohva seuraa vaikka merten yli ja mantereelta toiselle

Makuuhuone on pieni mutta sinne mahtuu kaikki tarpeellinen. Ja ei, verhot olivat jo täällä. Itse en ikinä hankkisi vaaleanruskeita verhoja. Koska en hankkinut Kallionkaan kämppäämme verhoja sen neljän-viiden vuoden aikana mitä siellä asuimme...

Lisää pohjoismaista kulttuuri-imperialismia. Finlaysonin lakanat ja svedusänky. 

Takapihalle pääsee tästä. 

Takapihan Yggdrasil. 

Meidän akkunat!

Patsaita kuvavarastojen syövereistä

Huuh, marraskuu humahti ohi huimaa vauhtia. Yliopistolla oli lukuvuoden lopun kiireet eli tenttien korjaamista ja kaiken näköisiä presiksiä tutkimuksesta sekalaiselle yleisölle. Olen siis viettänyt päivät joko tutkimussuunnitelmaa tai sen selittäviä kalvoja fiilaillen ja uudelleenkirjoittaen tai sitten tihrustanut opiskeilijoiden epäselvää käsialaa ja toivonut, että edes joku tietäisi vastauksia helppoihin kysymyksiin. Ei tarvitse olla mikään Sherlock mutta kun olisi edes yksi Watson...

Mutta ennenkuin selostan lähiaikojen tapahtumia, palataan kännykän uumenissa kalastetuista valokuvissa vielä noin kuukauden takaisiin tunnelmiin, nimittäin tämänvuotisen Scuptures By the Sea-veistosnäyttelyn antimiini. Siellä oli taas patsas poikineen näytteillä. Mielestäni viime vuonna osa patsaista oli oivaltavammin käyttänyt kalliota ja muita luonnonmuodostelmia hyväkseen mutta tänä vuonna pari teosta oli sen verran hienoja, että tasoissa mennään viime vuoden kanssa.

Tässä siis pläjäys valittuja teoksia joiden valokuvat olivat myös onnistuneehkoja. Ah, kamera, valtakunta kamerasta...

Koirat oli ihan pleksit

Ui lippujen välissä! 

Ituhippejä? 

Kristallipallo ennustaa tuulta ja pilviä 

Australia!

X marks the spot

Tää oli mun suosikki: Cheshire Cat

Ei ollu nimeltään Stairway to Heaven

Vähä tuuli. Ja taustalla hieno moderni kuutio. 

Tää oli kaikista friikein teos

Palaneen käryä

Ei tämä Australiassa asuminen ihan pelkkää auvoa ole. Välillä saa kokea myös näitä mantereen "ihastuttavia" ominaisongelmia kuten tällä kertaa puskapaloja. Palava puska on onneksi kymmenien kilometrien päässä Blue Mountaissella, niiden takana ja jossain pohjoisemmassa mutta savu ei piittaa esteistä vaan muuttaa myös täällä taivaan punaoranssiksi ja ilman savunhajuiseksi. Kuka vielä muistaa kun joskus muinoin Venäjä paloi ja savu haisi Helsingissä saakka? No tämä on vähän sama homma, vain noin miljoona kertaa pahempi.

Rannalla asumisessa on paljon hyviä puolia. Vaikka joskus jatkuva tuuli kyrsii, näinä päivinä ilman laatu on niin paljon parempi kuin sisämaammassa. Tässä kuvapläjäys punaisesta auringosta ja vyöryvästä savumassasta.

Punainen aurinko

Oranssi taivas

Rakennukset savusta hämärinä

Savun reunama

Näin meillä tänään...

Normisunnuntai Bondilla

Tavallinen talvisunnuntai Bondilla. Aurinko nousi vähän ennen seitsemää, lenkkeilijät ja koiran lenkittäjät valtaasivat rantapromenaadin ja surffaajat nappasivat laudat kainaloon ja painuivat seitsemäntoista-asteiseen veteen. Noin kymmenen maissa myös meidän residenssimme asukkaat liikahtivat kohti sunnuntaiaamun aktiviteetteja. Klasu meni veteen, minä suuntasin joogasalille.

Sillä aikaa kun minä treenailin seisovaa koiraa ja Klasu otti mittaa aalloista rannan pohjoispäädyssä, ui rannan eteläpäätyyn...valas!

Noin kymmenmetrinen etelänmustavalas oli ilmeisesti uteliaalla tuulella, sillä se uiskenteli lähelle rantaa ja keskelle surffaajia. Valitettavasti en ollut itse paikalla eikä Klasukaan huomannut pohjoisessa ollessaan mitään pörrääviä helikoptereita kummempaa mutta aamun jumpan tietotoimisto ja päivän lehdet kertoivat uskomattomia valasjuttuja:

Sydney Morning Heraldin juttu
Guardianin video

Surffaajan ilmalento oli myös tallentunut kameraan. Ja näin lentää surffaaja:

Kuvan ottaja tuntematon.

Näin meillä.

Kirjakauppa-kahvila Gertrude & Alice

Eilen minulta kysyttiin eräässä tilaisuudessa mikä olisi unelma-ammattini. Vastasin, että unelmieni duuni olisi olla viisas proffa jonka sylikoira puree kaikkia häiritseviä opiskelijoita nilkkoihin. Seuraava vaihtoehto olisikin sitten perustaa kirjakauppa-kahvila jossa woodyalleniläiset ihmiset siemailisivat teetä ja selailisivat Kafkaa.

Onneksi Bondilla on jo tälläinen kahvila joten minä voin keksittyä tuohon proffavaihtoehtoon ja nauttia teestä ja kirjoista jonkun muun uurastamina. Mestan nimi on Gertrude & Alice ja se on, kulunutta bloggaajasanaa käyttäen, IHANA!

Ulkopaikat

Kirjoja on kaikkialla, sisällä ja ulkona on muutama pöytä missä safkata tai kahvitella ja asiakkaina on kaikkea poliitikasta mouhottavista mummeleista mäkkiä naputtavasta histeritytöstä pikkumyynutturassaan.

Klassikoita 

Linssisoppaa

Sapuska on täällä hyvää ja teevalikoimaa koostuu T2:sen herkuista. Kahvikaan ei ole huonoa. Kahvilan pitäjinä on sekalainen sakki homomiehiä, trendikkäitä nörttitsiksejä ja aivan liian nuoren näköisiä baristakundeja. Kukaan ei ole tullut mussuttamaan kun olen lukenut pöydillä makaavia kirjoja lounaan lomassa. Se on ilmeisesti homman nimi. Kukaan ei tullut myöskään mussuttamaan kun luin Kindleäni kirjojen lomassa vaikka itselleni tuli siitä vähän huono omatunto...

Talvi tulee!

Sisältä

Gertrude & Alice on jokaisen oman elämänsä eevakolun unelmapaikka. Täällä jos missä on hyvä potea eksistentialistista kriisiä lemongrass & ginger-teekupposen kanssa.