Työmatkalla Melbournessa

Nykyisen työpaikkani myötä olen päässyt tutustumaan hieman työlentomatkailun ihmeelliseen maailmaan. Firma on hajautettu Sydneyhyn ja Melbourneen ja osa asiakkaista myös majailee Melbournen metsiköissä. En ole onneksi mitenkään liian usein joutunut kulkemaan asiakkaamme ihastuttavaan ohviisiin joka sijaitsee viehättävässä tehtaanmyymälä-ja alempi keksiluokka lähiössä tunnin taksimatkan päässä lentokentästä, en ainakaan niin paljoa, että se alkaisi ärsyttämään ja koska Melbourneen on vain vähän päälle tunnin lentomatka, voi sieltä myös päästä ihan ajoissa poiskin. Qantas-pisteitäkin kertyy kivasti. 

Aamulento ja bisnismatkaajat

Aurinko nousee samaan aikaan lentskarin kanssa

Viime tiistaina oli tiedossa vähän erilainen reissu sillä yhden asiakkaan sijasta kävin moikkaamassa toistakin lafkaa joiden konttori sijaitsi näppäräsi Fitzroyn halkovalla Brunswick Streetillä. Koska varasin liput myöhään, eikä parhaimpia lentoja ollut enää tyrkyllä, päätin ottaa hieman enemmän irti reissusta hipstereiden mekkaan. 

Söpöt kaupat, vintaasilla tai uustaasilla ovat runsaslukuisia täällä

Koska myös paltsujen välissä oli aikaa, etsin toimiston läheisyydestä sen trendikkäimmän näköisimmän lounaspaikan. Valinta osoittautui tällä kertaa Babka-nimiseen kahvila/leipomoon jossa oli tarjolla myös erikoisempia versioita vanhoista kunnon itä-Eurooppalaisista sapuskoista kuten pelmeneistä. Mukana oli myös kalen (lehtikaali) jälkeen ensteksi trendikkäintä rehua, silverbeettiä eli suomeksi lehtimangoldia. Pelmenit soijakastikkeella ja chilillä olivat hyvä idea ja vesi tarjoiltiin emalikannusta mikä on aina hyvän hipsterikahvilan merkki. 

Kahvi tuli yllättäen ja pyytämättä mutta en valita kun siitä ei kerta laskutettu 

Hyvyyttä 

Tapoin myös aikaa vähän kiertelemällä kauppoja mutta koska "en osta mitään vuosi 2013" on vielä noin vajaa kymmenen kuukautta voimassa, en ostanut mitään. Tämä on muuten Klasun idea, en ole kyllä lupautunut mihinkään mutta on ollut ihan hauskaa koittaa hankkia vain absoluuttinen välttämättömyys kuten nyt jääkaappi uuteen kämppäämme mutta siitä lisää myöhemmin...

Paltsun jälkeen koitin keksiä mikä paikka olisi kaikista ällöttävimmän trendikkäin mihin voisin vetäytyä lukemaan trendikkäästi self-help-kirjaa ja seuraamaan ihmisiä ironisen hymyn  takaa. (Joo, jos Eeva Kolu myisi jääkaappeja eskimoille ja olisin eskimo niin ostaisin). Koska trendikkäin paikka minkä keksin koko Australiasta on Little Creatures Dining Hall, menin sinne. Matkakin oli lyhyt korkkareissa kävellä. Söin siellä ehdotonta suosikkiani, kurpitsapitsaa, jonka hienoutta kaikki maailman ihmiset eivät vielä ole täysin ymmärtäneet ja tunsin itseni trendikkääksi maailmankansalaiseksi joka osaa hengata rennosti paikassa kuin paikassa kunnes singahtaa taas Vogue kainalossa lentokoneella maailman ääriin (tällä kertaa tosin vain takaisin Sydneyhyn). 

Parasta pitsaa

Ylimääräisten ravintoa-aktiviteettien lisääminen reissuun oli ehdottomasti hyvä idea. Tulevaisuudessa pitänee aina keksiä joku veruke miksi pitäisi mennä keskustaan tai ehkä jopa jäädä yöksi. Sinänsä reissaaminen nyt ei ole ollut heräämisineen tai matka-aikoineen sen kummempaa kuin muinoinen Hyvinkäällä ramppaamiseni ja samankaltaisuutta lisää myös se, että Melbourne on kylmempi kuin Sydneyssä niin kuin Hyvinkääkin on Helsinkiin verrattuna. Hyvinkää, Melbourne, mitä näitä nyt on...

Viimeiset Melbournet

Mistä on pienet melbournelaiset hipsterit tehty? Tätä en tiedä, mutta tiedän missä ne käyvät syömässä. Löysimme pari aivan mahtavan trendikästä paikkaa viimeisenä päivänämme kun kävimme kiertelemässä Fitzroyta ja Collingwoodia. Aamupalapaikkamme tosin ei vielä ihan ole trendialueilla mutta lähellä. Cumulus Inc. niminen rafla tarjosi todella herkullista sapuskaa jonkun taideoppilaitoksen vieressä.

Miljöötä

Klasu ja tomaattimehu

Söpösti suola ja pippuri

Salaattitäti

Toinen kahvila oli niin trendikäs, ettei edes sen nimi käynyt ilmi mistään. Se löytyi Collingwoodin outlet-alueen keskeltä ja tarjosi sapuskan ja kahvin lisäksi myös sisustustarvikkeita. Kahvierikoisuutena löytyi "cold drip" eli kahvia jääkaapissa. Jos hiffasin valmistusprosessin oikein niin jauhettua kahvia liotetaan jääkaapissa monta tuntia kylmässä vedessä ja siivilöidään. Hauska idea ja kahvi oli hyvää.

Sisutussälää

I can has coffee? 

Haluan tuollaisen kuumailmapallon kämpille!

Acmin pihalla oli joulukuusia

Melbournessa, osa 2

Melbournen ja Sydneyn eroista olen varmaan kirjoittanut aikaisemminkin, mutta lisäanalyysi asiasta kuin asiasta on aina paikallaan. Monet sanovat Melbournen olevan eurooppalaisempi tai kaupunkimaisempi kuin Sydney. Kulttuuria myös sanotaan olevan enemmän, esimerkiksi keikkoja tai teatteria.

Tämä pitää myös melko suurilta osin paikkaansa, tosin eurooppalaiseksi en kyllä kaupunkia sanoisi. Minulle "eurooppalaisuus" tarkoittaa mukulakiviä, superkapeita katuja ja satoja vuosia vanhoja rakennuksia, huonoja kuskeja ja naarmuisia autoja ja huutavia, huitovia ihmisiä tai lumihuippuisten vuorten juurella nököttäviä söpöjä pikkukyliä. Melbournessa on todella viehättäviä kujia joiden varrella on kahviloita ja trendikkäitä lokaalien disainereiden vaatekauppoja mutta eivät kahvilat vielä tee eurooppalaisuutta. Eikä ole tarviskaan. Miksi matkia Vanhaa Mannerta kun uusikin on oikein hyvä?

Jacarandan viimeiset kukinnot

Suurin ero Melbournen ja Sydneyn välillä on juurikin kaupunkimaisuudessa keskustan suhteen. Siinä missä Sydney on levähtänyt ympäri lahtea ja rantoja ja kaikkilla kaupunginosilla tuntuu olevan omat pikku keskuksensa kun taas CBD (central business district) on yöaikaan iha autio, eikä siellä ole samalla tavalla elämää päiväsaikaankaan kuin Melbournen keskustassa. Melbournessa taas keskusta-alue on pienehkö mutta kahvilat, kaupat ja kulttuuri ovat keskittyneet keskustaan ja sen lähiympäristöön ja lähiöt taas ovat vain asumista varten. Eron huomaa esimerkiksi katsomalla mihin trendikahvilat, tuo kaupunkien suurin tunnus, ovat keskittyneet: Sydneyssä parhaat mestat sijaitsevat joko Surry Hilssissä, Pots Pointissa, Glebessä tai Newtownissa. Melbournessa niitä on myös keskustassa Fitzroyn lisäksi (joka sekään ei ole kaukana).

Keskustan lähellä sijaitsee myös lempipaikkamme Melbournessa, Victoria Markets. Menimme sinne tälläkin kertaa aamupalalle ja ihailemaan leipomoita, juustokauppoja, hedelmä-ja lihatiskejä. Ah, kumpa tälläisen saisi Sydneyhynkin!

Ihania macaroneja

Lisää ihania macaroneja

Luomukamaa 

Hodaria ja terveysmehua

Kaupunkimaisuutta lisäävät toki myös Melbournen ratikat. Nyt tosin myös toiveet ratikkaliikenteen palauttamisesta Sydneyhyn ovat taas melko korkealla. Sydneyssäkin oli ratikkaverkosto, ilmeisesti hyväkin sellainen, mutta se lakkautettiin 1961 syistä joita nykyään pidettäisiin varmaankin järjettöminä.

Melbournessa ilmainen turistiratikka kiertää keskustaa ja ratikat ovat mallia vanha. Niissä on hyvä välillä lepuuttaa jalkoja ja tungeksia aasialaisten keskellä jos sitä on tullut ikävä rannoilla asuessa.

Turisti ratikassa

Hauskasti kahvilakujia ja kauppakujia näkee kävelemällä "arcades and lanes"-kävelyreitin. Kauppakujat ovat viktoriaaniselta ajalta, eli upeita.

Vanha vaaka

Kaunista kattoa

Hassuja patsaita

Kimmeltävä macaron

Matrjoshkoja myynnissä

Taidetta kujalla

Melbournen suurin puute on kuitenkin sään ohella ranta. Siinä missä Sydneyssä rantoja riittää vaikka muille jakaa, on Melbournessa vain yksi melko kämäinen hiekkapätkä, eikä sinnekkään tule kunnolla aaltoja, onhan kaupunki suojaisan lahden pohjukassa. Toki Great Ocean Road alkaa ihan vierestä mutta ei sinne pääse ilman autoa.

Kaupungintalo paketissa!

Kappas, suomalaisen kuvittajan kädenjälkeä Down Under! Hyvä Laura Laine.

Uusi visiitti Melbourneen osa 1

Klasu pääsi Melbourneen konferenssiin joten pakkasin itsekkin lentolaukkuni ja lensin perjantaina monien listojen mukaan joko Australian toiseksi tai ensimmäiseksi asuttavimpaan kaupunkiin. Tämä oli nyt jo neljäs kertani siellä mutta kaksi ensimmäisen jälkeen olen käynyt vain työmatkoilla, joilla ei paljoa takseja ja toimistoja kummempia kerkeä näkemään. Yritinkin ottaa kaiken irti turisteilumahdollisuudesta ja hiippailin Fiztroyhin vintaasi-ja goottikauppoja tonkimaan Klasun vielä konffaillessa.

Hyvää joulua, Melbourne!

Melko kaamea koriste seinässä Fitzroyssa

Fitzroy on Melbournen Surry Hills kun taas viereinen Collingwood on enemmän Newtown-henkinen. Melbournen hipsterit ovat enemmän hip, parrat pidempiä ja viikset vielä ajamatta koska kuu ei ollut vielä vaihtunut. Vintaasikauppoja oli paljon mutta vaikka miten haluiaisin olla hyvä vintaasinshoppaaja, en taaskaan löytänyt yhtään mitään edes käyttökelpoiselta vaikuttavaa. Jotkut on selkeästi tarkoitettu ostamaan vain uusia vaatteita.

Sää Melbournessa on tunnetusti oikukas ja sain itsekkin sadekuuron niskaani vaikka edeltävän päivänä lämpöä oli ollut päälle 40 astetta! Perjantai oli kuitenkin selkeästi viileämpi, eli juuri sopiva kauppojen kiertelyyn.

Melbournessa on monia hienoja graffiteja

Myös Melbournessa on kiinakaupunki

Fitzroyn pääkatu on nimeltään Brunswick Street ja sen varrelta löytyy niin halpaa fiftarikamaa myyviä pikkukauppoja kuin kallista melbournelaista nuorta disaineriakin. Turistin ei kannata hämääntyä kadun alusta, sillä kaikki kaupat alkavat vasta noin kolmen korttelin päästä kadun alusta. Onneksi muistin tämän viime kerrasta enkä ihmetellyt mihin kaikki ihkun trendikäs on piilotettu.

Hodarit ovat trendikkäitä 

 Parasta hipsterikaupunginosissa ovat mielestäni kahvilat ja raflat, eikä Fitzroy tuota näiden suhteen pettymystä. Kaikkea söpöä kahviloista kasvisravintoloihin ja hodarirafloihin on tarjolla, tosin hinnat ovat aika samaa kuin Sydneyssäkin, eli kukkaro ei Melbournessa pääse yhtään helpommalla.

Kiva kämppä

Paloaseman Prometheus-muraali

Healesvillen aussieläimet

Blogipostaukset laahaavat jäljessä, nyt olemme jo oikeasti Barossassa, South Australiassa, mutta ajantasaisempaa matskua sitten myöhemmin. Koalat ja kengut ovat tärkeämpiä.

Yarra-laakson "keskuskaupunki" on nimeltään Healesville. Healesvillessä on myös yksi Australian parhaimpia ja lähestulkoon ainoita paikkoja, missä on hyvä nähdä vesinokkaeläimiä. Itse elättelin toiveita myös koaloiden halimisesta, mutta lippukassan nuori mies kertoi, ettei koko Victoriassa saa halia koaloita. Ihme nihkeilyosavaltio. No mutta, elukkatarhaan siis pääsimme ja taas karma suosi, sillä pääsimme muutaman ränkylän halvemmalla, kun olimme parhaita asiakkaita, ja lupasimme osallistua paloevakuointiharjoitukseen jonka oli määrä alkaa noin neljänkymmenen viiden minuutin päästä saavuttuamme tarhaan. Tästä todistuksena saimme hienot keltaiset täplät ja varman pelastuksen uhkaavalta "tulipalolta".

Heti porttien jälkeen näimmekin jo ensimmäisen elukan, emun. Emu näyttää lähinnä huonoryhtiseltä strutsilta ja ylikasvaneelta kanalta.

Emu tuijottaa

Emujen jälkeen vuorossa olivat koalat ja ne vasta olivatkin söpöjä! Yleiseen eläintarhameiniinkiin poiketen ne myös liikkuivat! Yksi kiipeili pitkin oksaa ja toinen raapi takapuoltaan. Koala-aitauksessa olisi pitänyt olla myös nokkasiilejä, mutta ne olivat jossain piilossa. Olin kuitenkin nähnyt yhden jo aikaisemmin taapertamassa tien varressa, joten menetys ei ollut suuri.

Awww!

Koaloiden jälkeen olivat vuorossa kengurut. Kenguruita oli vähän joka sorttia, isoja ja pieniä. Niitä ei kauheasti kiinnostanut pomppia, eikä oikeastaan tehdä muuta kuin maata varjossa. Söpöjä silti.

Katsekontakti

Kengujen jälkeen suuntasimme kohti eläinsairaalaa, missä eläinvauvoja hoidetaan kuntoon jos niitä on löydetty hylättynä tai kipeänä. Lisäksi täällä myös yritetään parantaa tasmanian tuholaisten kantaa, ettei naamasyöpä tapa koko lajia. Kanta on ilmeisesti ollut liian sisäsiittoinen ja sen takia naamasyövälle ei löydy vastustuskykyä.

Orporaukka

Sydäntäsärkevä teksti

Lähestulkoon heti eläinsairaalaan päästyämme parahti hälytysääni soimaan. Jatkoimme orvon elukkavauvan tuijottelua ja odottelimme, että meidät "pelastetaan". Onneksi aika pian mukava nainen sairaalasta tuli kysäisemään, olimmeko keltatäpläisiä ja pelasti meidät uhkaavalta pensaspalolta.

Kokoonnuimme nurmikentällä ja odottelimme siellä, että puistonvartijat pelastivat kaikki ihmiset, ketkä olivat ilmoittautuneet pelastumaan. Muut kärventyivät. Meidät "pelastanut" nainen kertoi vuoden 2009 paloista. Joku eläinvauvoja hoitava eläinlääkäripariskunta oli menettänyt koko omaisuutensa ihan Healesvillen Sanctuaryn lähellä asuessaan, eli palo oli tullut aikas lähelle. Nyt myös eläimet jäivät evakuoimatta, muuta oikeiden palojen aikaan myös elukat oli evakuoitu. Dingot olivat kuulemma päässeet johonkin tarhaan, missä oli ollut villejä pupuja. No, ei enää ollut sen jälkeen.

Nämä ihmiset pelastivat, muut kärysivät tuhkaksi

Kun palo oli saatu "sammutettua", jatkoimme eläintarhan koluamista. Tämän paikan spesialiteetti oli lintujen lentonäytös ja aikas hieno se olikin. Idea oli se, että setä ensin kertoi linnusta ja sen kyvystä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja sen jälkeen lintu houkuteltiin esiin lihan/maapähkinöiden/hiiren puolikkaan avulla ja lennätettiin katsojien yli muutamaan kertaan.


Ensin esiteltiin joka paikan ihanasti rääkyvä höylä, cockatoo. Perus valkoinen versio ja sen jälkeen harvinaisempi musta. Lintusedillä oli myös pöllö, joka lensi suoraan päidemme ylitse, täysin äänettömästi, samoin haukka ja ihan lopuksi valtaisa kotka.

Lempirääkyjäni cockatoo

Tappajakotka

Kävimme tuijottelemassa myös ison kasan erilaisia wallabeja (pikkukenguruita), liskoja, liito-oravan tyylisiä elukoita, hyppyrotan tyylisiä elukoita, käärmeitä ja pikkulintuja kunnes lopulta saavuimme vesinokkaeläinnaarioon. Itse altaassa vesinokkaeläimiä ei näkynyt, mutta niille oli erikseen katselualue, missä hupsut elukat polskivat. Polskivat jopa niin innokkaina, että oli vaikea nähdä, missä oli pyrstö ja missä pää. Edelleenkin, ne näyttivät hupsuilta.

Kävimme myös uudestaan eläinsairaalassa, ja saimme hyvät näköhavainnot vauvatasmaniantuholaisesta. Aikuiset versiot nukkuivat luolissaan päiväunia mutta vauvatuholainen oli oikein suloinen luita poikki pureksivaksi pikkupedoksi.

Vauvatuholainen, ei näytä luita murskaavalta pedolta, eihän?

Viimeisinä kävimme tsiigaamassa vielä dingoja jotka lähinnä makasivat laiskoina aitauksessaan. Näyttivät isoilta, oransseilta koirien ja susien risteytyksiltä. Yritimme myös nähdä vompatteja, mutta kaikki vompatit olivat menneet piiloon. Vompattihavainnot rajoittuvat siis edelleen yhteen liiskaantuneeseen vompattiin. Lisäksi Klasu näki leirinnässä "jäniksen" joka kiipesi puuhun kun sitä lähestyi. Veikkaan sen olleen opossumi.

Healesvillestä lähdimme ajelemaan kohti Melbournea. Siitä lisää myöhemmin.

Great Ocean Roadilla, jossain korvessa

Surffiosuus matkasta jatkuu. Tänään tosin meri päätti toisin ja aaltoja ei vain ollut. Onneksi eilen ja toissapäivänä pääsi harrastamaan hullujen vesijuoksua. Tänään keskityimme surffauksen sijasta tsiigailemaan koaloita, Cape Otwayn majakkaa ja palelemaan. Australian kesä lähetti niskaamme sadetta ja tuulta, joka ei näyttänyt puissa mölliviä koaloita juurikaan hetkauttavan mutta hyyti fiinjäveleitä luihin ja ytimiin asti.

Otwayn majakka oli hieno, ns. Ison rahan kivimajakka jonka laatu kivirakenteena oli snaditi esimerkiksi Söderskäriä parempi, mutta itse majakka oli paljon pienempi. Sisätiloja ei juuri ollut eikä valo ollut yhtä magea prismaviritelmä kuin Södärissä. Majakka oli selvästi paikallaan, sen verran laivoja oli haaksirikkoutunut rannikolle ja jengiä hukkunut.

Parasta majakkareissussa oli kuitenkin koalalauma puissa. Koaloita oli majakkaa ympäröivässä eukalyptusmetsässä varmaankin tusina yhden tienmutkan kohdalla. Koalat käyttäytyivät koalamaisesti, eli nukkuivat tai söivät ja näyttivät söpöiltä. Oih!

Huomenissa olisi vielä tietä jäljellä. Edessä siintävät seitsemän ja puoli apostolikivikasaa sekä toivon mukaan lisää surffia ja aurinkoa. Kohtahan täällä saa deevitamiininpuutteen!

Published with Blogger-droid v1.7.1

Kohti Great Ocean Roadia

Lähdimme tänään Melbournesta kohti Adelaiden nurkkia ja viinipaikkoja. Ensimmäinen etappimme oli Torquay, Rip Curlin kotipaikka ja surffikaman mekka. No, eivät nämä surffioutletit ihan Vegasia vastaa, mutta shoppasimme viimein omat märkäpuvut ja kävimme ne heti testaamassa läheisen Anglesean aalloilla.

Keli oli aloittelijaystävällinen, eli aallot olivat matalia ja lussuja, eivät joka kerta paiskanneet viisi metriä taakse juuri kun oli päässyt etenemään kolme. Vesikään ei ollut enää totaalihyytävää mutta märkäpuvut tulivat kyllä vielä hyvään tarpeeseen.

Nyt etenemme hitaasti surffista toiseen sillä on tullut viini&surffimatkan surffiosuus. Melbournesta ja Healesvillen koaloista blogaan myöhemmin. Stay tuned.

Published with Blogger-droid v1.7.1

Viiniä Yarrassa

Tänään vietimme mukavan päivän ajellen ympäri Yarraa ja maistellen viinejä. Kävimme viidellä tilalla ja eksyilimme parin sulkinaisenkin tilan pihaan. Klasusta alkaa kehittyä uukkarimestari. Tilat olivat Chandon (Mötikän omistama tila), St Huberts, Punt Road, Mandala Estate ja viimeisenä Long Gully Estate.

Maistelumeininki oli aika erilaista kuin Italiassa tai Jenkeissä: lähestulkoon kaikkialla se oli ilmaista ja viinejä sai maistella kaikkia! Joka tilalla oli useita eri brändejä ja viintä kaikista lokaaleista rypäleistä, jotka ovat täällä chardonnay, pinot noir ja shiraz sekä vähän cabernettia. Viinit olivat hapokkaita ja herkullisia ja koska mies oli kuskina, vastasin lasien loppuuntyhjennyksestä, alkoholiahan ei jätetä, suomalaisia kun ollaan.

Muutama flinda tarttui myös mukaan joulua ja uutta vuotta odottamaan. Hullut paikalliset kuulemma paistava jouluna kalkkunaa vaikka ulkona olisi 45 astetta lämmintä. Me saatamme joutua tyytymään vähän kylmemään jouluun mutta ilmeisesti sää on kuitenkin lämpenemään päin. Huomenna tosin jatkuu matka etelään, Melbourneen.

Published with Blogger-droid v1.7.1

Orbost, keskellä ei-mitään

Eilen ajoimme Sydneystä Batemans Bayhin. Matkalla koitimme surffata mutta kukaan ei halunnut vuokrata meille märkäpukuja ja vesi on hyytävää. Tänään sama homma. Koitimme pariakin kylää mutta kukaan ei vuokraa, ei varmaan tarpeeksi skeneä. Lohdutukseksi ostimme tusinan ostereita jostain pikkukylästä ja jätimme New South Walesin taaksemme. Victoria on heti paljon autiompi osavaltio. Rajalta tänne Orbostiin (noin 150km), joka on myöskin aika pikkukylä ei ollut juurikaan asutusta siinä missä NSW:sia täplittivät pikkukylät. Huomenna kohti Yarraa.

Published with Blogger-droid v1.7.1