Kaikille niille joiden täytyy käydä tenteissä

Hyvät opiskelijat, nyt seuraa muutama vinkki siitä, mitä tenteissä kannattaa tehdä ja mitä ei kannata tehdä. Näin vanhemman tieteenharjoittajan auktoriteetilla voin mielelläni suositella erinäisiä parannuskikkoja ja lukuisten tenttien luku-ja arvostelukokemuksella olen nähnyt jo jonkinlaisia raapustuksia joten tiedän mistä kirjoitan.

Aloitetaan perusasioista, eli käsialasta. Jostain syystä yliopistot eivät vieläkään ole siirtyneet tälle vuosituhannelle jolla käsinkirjoitus on täysin menettänyt merkityksensä kaikkialla muualla paitsi tenttisaleissa. Olisin itse todella paljon tyytyväisempi, jos joka opiskelija suorittaisi tenttinsä tietokoneella, ettei harakanvarpaita tarvitisisi enää koskaa tavata mutta koska näin ei ole, ensimmäine toiveeni on, että jokainen opiskelija, joka tietää, ettei osaa kirjoittaa selvästi kaunolla, EI käyttäisi kaunoa. Jos kaunosi ei ole kuten esimerkkikuvassa, kirjoita vaikka tikkukirjaimilla, koska jos en saa vastauksesta selvää, ei opiskelija saa pisteitä.

Hyvää kaunoa. 

Joskus törmää myös kummallisiin oikkuihin, eli opiskelijohin joiden käsiala vaihtuu kesken tentin. Jos kyseessä ei ole kopiointitapaus, voin vain arvailla mitä ihmettä on tapahtunut. Ehkä molempikätinen tyyppi vaihtoi kättä kesken vastauksen? Ehkä opiskelijaa riivaava demoni otti vallan kesken tentin? Mysteerisiä ovat käsialojen eroavaisuudet. Oma käsialani on aivan kammottavaa mutta koska en enää aio koskaan tehdä tenttejä, sillä ei ole mitään väliä. Olen uurastanut itseni pisteeseen missä voin mussuttaa muiden käsialasta.

Toinen ongelma käsin kirjoituksessa ovat kuulakärkikynällä kirjoittavat ihmiset jotka mokailevat joka toisen sanan. Jos jokaista sanaa seuraa stuattu sutattu snassa sana, en edellenkään saa mitään selvää ja pisteet jäävät saamatta.

Jos oletetaan, että käsialasta kuitenkin saa jotai selvää, päästää arvioimaan itse substanssiosuutta. Pikku vinkkinä kaikille: jos kurssin pääasia on opettaa jotain teoriaa, tekniikkaa tai framewörkkiä, kantsii varmaan käyttää niitä teorioita tenttivastauksien tukena ja mahdollisimman montaa jos ne vain mitenkään asiaan liittyvät. Lisäksi koska olen jossain joskus kuullut, että yliopiston pitäisi muka opettaa kriittistä ajattelua, kantsii ihan oikeasti myös tenttivastauksissa osoittaa, että osaa sitä kriittistä ajattelua soveltaa edes johonkin vastaukseen. Siitä voi saada vaikka hyvät pisteet!

Ok, kaikkien vastauksilta ei voi liikaa vaatia koska eihän niitä teorioita ole opeteltu kuin nelisen tuntia per viikko kolmentoista viikon ajan. Jos siis teoriaa ei hanskaisikaan, ei silti kannata heittää kirvestä kiveen. Tentin korjaaja on mukava ihminen ja haluaa, että opiskelijat saavat pisteitä. Jos siis tietää mitään edes snadisti asiaan liippaavaa, kannattaa yrittää. MUTTA! Tässäkin on rajansa. Päätön asian vierestä kiertely ja kaartelu toimii vain lyhyissä määrin. Kun epämääräistä sepustusta on lukenut kolmen sivun verran ja asiassa ei ole vieläkään tolkun hiventä, saattaa myös maailman kivoin tentin tarkistaja todeta, että tästä ei kyllä nyt irtoa säälipisteen puolikastakaan.

Kaikista säälittävimpiä tapauksia ovat sellaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat sivutolkulla vastausta mutta vastaavat johonkin muuhun kysymykseen kuin mitä tenttipaperissa. Kannattaa siis ihan oikeasti myös lukea mitä siinä paperissa kysytään. Jos korjaisin fuksikurssien tenttejä, saattaisin olla hellämielisempi osaamattomuuden suhteen, mutta koska kyseessä on kolmannen, eli täkäläisittäin viimeisen vuoden kurssi ennen kandiksi valmistumista, on osaamistason oletus huomattavasti korkeammalla. Teorian pitäisi olla hallussa ja jos johonkin haluaa viitata niin Rolling Stone (tosi juttu) ei ole sen parempi lähde kuin Wikipediakaan. Tyhmyydet tuppaavat valitettavasti kasautumaan tiettyhin tentteihin jolloin ainut vaihtoehto on, Gandalfia lainaten, antaa hylsyt.

http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=974
http://www.phdcomics.com/comics.php?f=1319
http://idfyti.storenvy.com/products/7724823-hannibal-lecter-dinner-invites
http://captaind.deviantart.com/art/you-shall-not-pass-7505473

Uutta Game of Thronesia odotellessa...

... voi vaikka katsoa videoita miten yliopistoni kellotornin kummajainen yllättävän normaalin näköinen heebo soittaa teemamusiikkia sarjasta.

Repertuaariin kuuluu myös toki koulun ulkoasuun sopivaa muutakin musiikkia... Harmi, ettei omiin kurssivalikoimiini kuulu pahoilta voimilta suojautumista.

PeeÄs: Jennin blogissa on arvonta, käykää osallistumassa sillä aikaa kun kuuntelette näitä mahtavia kilkutuksia.

Yliopisto-opetuksen eroista, osa 2

Ohho, edellinen osa tätä sarjaa oli kerännyt ihan älyttömästi lukijoita! Jos joku tietää, miksi, niin valaiskaa toki minuakin. Mutta, asiaan:

Historiaa ja huomioita

On yliopistoja ja on yliopistoja. Oma Alma Materini, edesmennyt Teknillinen Korkeakoulu ei rankkauslistoilla kovinkaan korkealla loistanut mutta oli Suomen mittakaavassa ihan kelpo opinahjo, opetusmielessä siis. Kulttuurimielessä TKK on minusta ihan omaa luokkaansa mutta ei nyt mennä epäopetuksellisiin seikkoihin vaikka niilläkin varmasti vaikutusta on.

TKK on jossain muodossa perustettu jo vuonna 1849 ja ylioppilaskuntakin perustettu jo 1872. Vertailukohtana voidaan pitää Helsingin yliopistoa joka laskee itsensä perustetun jo 1640, Turussa tosin, mutta mitä pikkuseikoista. Australian "First Fleet" laski ankkurinsa maihin vasta 1788. Mielestäni on siis ihan oikeutettua sanoa, että suomalainen yliopisto-opetus on vanhempi kuin koko Australian länsimainen historia mutta se ei vielä tarkoita mitään.

Sydneyn yliopisto on perustettu vuotta myöhemmin kuin TKK, 1850 ja se on näin ollen Australian vanhin yliopisto. Tiedekuntia on joka lähtöön naistutkimuksesta lääkikseen mikä saa aikaan ainakin omasta mielestäni vähän erilaisen ilmapiirin kuin pelkkään tekniikkaan keskittyvissä yliopistoissa. Aktivismi tuntuu olevan enemmän in ja aukiolla vastustetaan niin Israelin palestiinapolitiikkaa, Liberaalipuoluetta kuin henkilöstön leikkauksia. Koko ajan tuntuu olevan jotain protestia meneillään ja yksi tutorikaverin vitsaili, että yliopiston lehdessä, Honi Soitissa, joka toinen numeron on LBGT-numero. Tällä hetkellä taitavat niinkin modernit sedät kuin Marx (Karl) ja Marx (Groucho) olla taas trendikkäitä.

Heterogeenisyydestä johtuu myös yksi suurimmista eroavaisuuksista. Kampusalueella on tyttöjä. Ja paljon! Olen jonkin verran puhunut myös tietskari-insinöörialan tyttöjen kanssa ja vaikka sukupuolijakauma on sielläkin todella vinksallaan, tilanne vaikuttaisi olevan pari prosenttia Suomea paremmissa kantimissa.

Herrajessus, tyttöjä!!!

Akateeminen vartti
Mikä akateeminen vartti? Luennot alkavat tasalta tai ainakin niillä main. Kuinka perverssiä.

Kerro kerro kristallipallo, saanko kurssista hylsyt?

Akateeminen vapaus...
Sitä ei ole! Ei ainakaan tarpeeksi. Opiskeluajat on määrätty, yli on vaikeaa mennä. Kurssejakaan ei saa kovin vapaasti valita vaan tutkinnot ovat kohtalaisen rajattuja. Sen sijaan sivuaineita saa ilmeisesti kasata niin paljon kuin haluaa ja erilaisilla kaksoistutkinnoilla voi kikkailla koska joka opintopisteestä joko itse tai valtio maksaa joten miksi niitä rajoittamaan. Omassa tohtoriohjelmassanikin joutuu jossain vaiheessa selittelemään jos näyttää siltä, että opinnot alkavat venymään.

... ja se akateeminen vastuu
No sitäkään ei juuri ole. Monet asioista on tehty ihan liian helpoiksi ja tuntuu, että kurssien asiat ovat liian valmiiksipureskeltuja. Opiskelijat ottavat kaiken irti maksullisuudesta ja valittavat kurssin asioista vaikka aihetta ei aina olisi. Näitä valituksia myös jostain syystä kuunnellaan melko tarkasti, mikä on aika uutta minulle. En ole varma olisiko valituksilla saatu muutettua kuin yhtä pahamainesta kurssia omana opiskeluaikanani ja se oli kaikin puolin kaamea pohjanoteeraus josta sietikin valittaa. Täällä taas mussutetaan vähän mistä sattuu, yleensä ilman syytä.

Mussutimussun! 

Tentit
Tenteistä ei pääse eroon vaikka olisikin down under. Tai siis, jos ei tee tohtoriopintoja. Itsehhän en enää yhteenkään tenttiin aio nokkaani pistää mutta olen korjannut vinon pinon opiskelijoiden tenttejä täällä. Käytännöt vaikuttavat samanlaisilta, tenttiviikkoina mennään saliin, eteen saadaan kysymyksiä ja konseptipaperi. Paperille kirjoitetaan kaikki mitä tiedetään asiasta tai asian vierestä ja toivotaan parasta. Yllättynein olin, miten luettavaa kaikkien käsiala oli vaikka kaikkialla toitotetaan käsin kirjoitetun tekstin katoamista. Aloin kauhunsekaisella säälillä miettiä omien tenttieni korjaajia... Sorry, tyypit!

Kurssien arvostelu 
Arvostelujärjestemä menee nollasta sataan mutta käytännössä jos saa alle viisikymmentä, on saanut hylsyt. Keskimäärin jengi tuntuu saavan jotain seitsemänkymmenen pisteen paikkeilla joka vastaa muinaista kolmosta, Helsingin lipastolaisille varmaan kakkosta. Yli kasiviis on vaikeaa saada ja sen nimi on High Distinction eli näitä arvosanoja saaville hikareille tuttavallisemmin HD kun siitä alempi on D, eli pelkkä Distinction mikä on sekin ihan kelpo arvosana. Arvostelu tuntuu olevan hiukkasen tiukempaa kuin omina aikoinani, tosin riippunee varmaan aineesta.

Tenttisali? 

Kurssit joita assaroin

Jos ketään kiinnostaa tietää vähän tarkemmin mietteitäni niistä kursseista minkä kanssa olin itse enemmän tekemisissä opetusmielessä niin täältä pesee. Assaroin viime lukukaudella kahta undergrad-kurssia ja yhtä Masters-kurssia. Toinen undergrad-kursseista oli ns. capstone-kurssi, jossa vedetään ison harkan muodossa kaikki kolmen vuoden aikana opittu kauppatiede yhteen ongelma-analyysistä strategiasuosituksiin. Tämä kurssi päättää kolmen vuoden opintourakan ja oli siis näin ollen vaikea ja työläs. No, oli se ainakin työläs, sitä en kiistä ja ryhmätyöt ovat aina henkisesti haastavia ja raastavia. Opiskelijat kyllä suoriutuivat kurssista kunnialla ja tekivät (lopulta) todella korkealaatuisia strategisia raportteja "asiakkaille". Tämä kurssi muistutti eniten oman opinahjoni viimeisen vuoden harkkatyökurssia, tosin se oli työmäärältään vähän vähäisempi ja aihepiiri oli vapaampi. Toivottavasti entinen ohjelmatyö tai ohjelmistoprojektikurssi on vielä olemassa. Se oli nimittäin todella hyvä.

Toinen undergrad-kurssi puolestaan oli tietskariharkkapainotteinen toisen vuoden "näin prosesseja mallinnetaan" kurssi. Yllättävän käytännönläheistä puuhaan yliopistoon, tästähän voi jollekkin olla oikeasti jotain osaamishyötyä! En ole kyllä ihan vakuuttunut, että ihan näin käytännön tietokoneen naksuttelu kuuluu yliopistoon mutta ehkä bisnes-puolella sitä pitää opettaa siinä missä insinööri on prosessinmallinnuksen asiantuntija kun näkee ensimmäisen prosessinsa? No, kauppislaisten kiusaaminen sikseen, tällä kurssilla opiskelijat olivat selkeästi enemmän kujalla kuin kauppisharkassa. On ihan ymmärrettävää, että ensimmäistä kertaa IBM:n enterprisesoftan kanssa kohtaaminen ei välttämättä aina ole helppoa mutta kuka kertoisi lapsukaisille, että se softa on yhtä vaikeaa saada rikki kuin vuoden 1993 ThinkPad tai Nokia 3110?

Kolmas kurssi oli "softaa kirjanpitäjille". Koska tiedän kirjanpidosta yhtä paljon kuin karhu eksegetiikasta, keskityin siihen softaosuuteen. Tässäkin hiukkasen esiteltiin opiskelijoille prosessinmallinnusta ja vieläkin jännittävämpää viritelmää, SAPpia. Tällä kurssilla oli mielestäni parempi balanssi teorian ja käytännön kesken, eli suurin osa oli teoriaa niin kuin mielestäni yliopistossa kuuluukin. Ja taas kohtasin opiskelijoita jotka a. pelkäävät tekevänsä jotain mikä rikkoo softan (ei riko) b. eivät tiedä, että paras tapa päästä virheilmoituksista eroon on lukea mitä niissä sanotaan ja tehdä ohjeiden mukaan c. joskus deletointi tai uudelleenkäynnistäminen on ainut vaihtoehto koska computer says no.

Pata says no!

Seuraavassa osassa mussutan enemmän väikkärin kirjoittamisesta. Se on varmaan yhtä kammottavaa kaikkialla :)

Kuvat: 
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Sixth_year
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Classroom_1B
http://harrypotter.wikia.com/wiki/User:Jack_%22BtR%22_Saxon/Sprout_draft
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Divination_(class)
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Beauxbatons_Academy_of_Magic

Muahahahhaa!

http://www.hs.fi/fingerpori/s1305744672403

Kvalitatiivista läppää.

Tämä viikko...

Tällä viikolla olen lähinnä hautautunut syvemmälle ja syvemmälle kammottavan sosiologian syövereihin hyviä teorioita etsien. Kauas on tultu TKK:n ajoista, logiikan ja tietojenkäsittelyteorian tunneilta...

Kuva napattu yhdestä parhaimmista nettisarjiksista ikuna: xkcd.com. Se toinen asiaan liittyvä on tietenkin http://www.phdcomics.com/

Totuus löytyy sekin intternetistä...

Yliopisto-opetuksen eroista, osa 1

Nyt kun ensimmäinen lukukausi alkaa lähetä loppuaan, tuntuu siltä, että olen nähny aussiyliopiston meininkiä tarpeeksi pitkään voidakseni tehdä vertailuja suomalaiseen vastaavaan. Oma kokemukseni tosin rajoittuu edesmenneeseen Teknilliseen korkeakouluun ja täkäläiseen kauppisosastoon joten jos humanistit ovat eri mieltä, kommenttiboksi on avoinna.

Nyt vähän kirjanpidon tietojärjestelmiä ja sitten pistari SOXista! 

Tutkinnot
Silloin kun minä olin nuori ja maailma oli kunnollinen, kaikki valmistuivat maistereiksi tai dippainsseiksi (paitsi lääkärit, niistä tuli jotain lisureita). Sittemmin italialaisten kaupunkien mukaan nimetyt prosessit ottivat vallan tutkinnoista ja nykyään suomalainenkin yliopisto teetätyttää opiskelijoillaan ensin kandintyön kunnes yhteiskunta pakottaa kaikki jatkamaan maisteriksi asti koska kandin papereilla ei tee juurikaan mitään. Tutkinto huipentuu monikymmensivuiseen sepustukseen joka osoittaa, että opiskelija on yliopistosta huolimatta oppinut edes jotain tutkimuksen teosta ja saa maisterin paperit kouraansa.

Täällä taas perustutkinto on kandi jota vai laajentaa tekemällä normaalin kolmivuotisen kandin päälle ns. honours-vuoden jonka lopuksi tehdään dippaa/gradua suppeampi mutta nykyistä kandintyötä laajempi sepustelma. Pelkällä kandintutkinnolla pärjää ihan kivasti kun duunia riittää ja yhteiskunta ei ole kovin akateemisesti orientoitunut joten ihan valtavia määriä näitä honours-opiskelijoita ei ole. Tai sitten ovat jossain muualla. Itse olen nähnyt ehkä kolme.  Yleisempää tuntuu olevan kahden bachelor-aineen kombottaminen, esimerkiksi laki ja bisnes. Tähän ei ilmeisesti mene kuutta vuotta vaan jotain extrakursseja voi tehdä niin että on neljässä-viidessä vuodessa kahden aiheen kandi. Mielenkiintoista kyllä, proffia ja tutkijoita tuntuu oikeasti kiinnostavan honours-tutkielman ohjaaminen. Voi kun jotain suomessakin kiinnostaisi edes lukea niitä dippoja...

Siis luuleksä, että mä oikeesti luen jotai graduja? Hyväuskoiset hölmöt! 

Honours-tutkinto valmistaa opiskelijaa mahdolliseen jatkoon jonka voi suorittaa joko tutkimalla tai kursseilla. Luitte oikein, maisterin paperit saa kouraansa istumalla (mm. minun assaroimillani) kursseilla ilman, että kirjoittaa sanaakaan Tiedettä™. Itse olin tästä prospektista ensin kauhuissani mutta toisaalta, osoittaako se dippakaan kovin laajaa tieteellisen kirjoittamisen osaamista? Tiedä häntä. Itsehhän olin toki täydellinen.

Jos kursseilla istuminen ja tenttien teko (yök) ei enää kandin jälkeen nappaa, on mahdollista valita myös tutkijan tie. Tutkijaohjelma on yhteinen sekä maisteris-että tohtorisopiskelijoille ja maisteria duunaava voi päivittää ohjelmansa tohtoriksi osoittamalla edes jonkunlaista kykyä tehdä tutkimusta.

Suomessa väikkäriää saa myös duunailla ilmesti niin kauan kunnes mannerlaatat muodostavat uudemman kerran jättimanner Pangaian. Täällä tohtorisohjelma on ohjelma jonka tavoite on saada jengille tohtorin paperit kouraan kolmessa (tai neljässä) vuodessa tai lempataan ulos.

Jatko-opiskelut eivät taida olla senkään vertaa suosiossa kuin honours-tutkinnot. Tänä vuonna aloittaneita on minunkin "kauppiksessani" vain kourallinen joista natiiveja ausseja oli vielä vähemmän. Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen, opiskelijoihin!

Hei, me ollaan undergradeja ja kohta me mennään oikeisiin töihin. Joko hirvittää? 

Opiskelijat

Opiskelijat ovat söpöjä ja nuoria ja niiin tietämättömiä maailman menosta mutta niin varmoja itsestään kuin kunnon parikymppisen kuuluukin. Ja enimmäkseen aasialaisia. Hei, tässä ollaan selkeästi samoilla linjoilla TKK:n kanssa! Täällä prujaaminen ei ole kovin iso ongelma ja muutenkin vaihtarit ja pidempään täällä asuneet kansainväliset opiskelijat ovat parempia kielessä, niin puhutussa kuin kirjallisessakin ilmaisussa.

Mitä maisterimmaksi mennään, sitä aasialaisemmaksi porukka muuttuu. Tietenkin osasyynä on myös tutkinnosta perittävät fyffet. Koulu mainostaa kovasti Kiinassa ja muissa maissa mistä opiskelijoita voidaan haalia koska jokainen penni on tärkeä ja paremmat pennit saadaan ulkkareista kuin kotimaisista kalpeanaamoista. Bisnes school on tässä myös selkeästi parhaiten onnistunut koska fyffestä ei tunnu olevan puutetta. En tiedä mikä on tilanne esimerkiksi naistutkimuksessa tai antropologiassa jossa myös kalpeanaamojen osuus näyttäisi olevan suurempi, jopa sataa prosenttia lähestyvä. Alkuperäisväestö ei lue taloutta tai insinööritieteitä vaan taidetta ja humanismia.

Myös tohtoriporukasta suurin osa on jonkun sortin kansainvälisiä opiskelijoita. Tähän menessä olen tavannut porukkaa Chilestä, Malesiasta, Indonesiasta, Kiinasta, Iranista, Turkista, Venäjältä, Uudesta-Seelannista, UKsta ja muutaman saksalaisenkin sekä väkeä erilaisista Itä-Euroopan maista mitä en ole vielä osannut aksentista paikantaa. Ikähaarukkakin on leveä. Osa taitaa olla suoraan koulusta jatkamassa, osa on jo lopettanut yhden uran ja eläköityessään alkanut tylsistyä ja haikailla elämään lisäsisältöä.

Koska samoja metodikursseja opiskelee koko tänä vuonna aloittanut porukka josta vain minä olen Bisnesinformaatiojärjestelmiä opiskeleva, on tutkimusaiheiden kirjo laaja ja myös näkemykset siitä mitä tutkimus on ja ei ole ovat vaihtelevia.

Positivismia! Ei vaan eksistentialistista feminististä diskurssia!

Seuraavassa osassa valoitan enemmän miten itse opiskelu eroaa... Stay tuned.

Muutama viikko yliopistoa takana

Havaintoja elokuun ajalta:

• Opiskelijat ovat nuoria. Kaksikymppinen on aika eri asia kuin kolmikymppinen.
• En ole niin huonosti säilynyt kuin mitä luulin tai pukeudun teinisti sillä ikäni ei ole paljastunut. 
• Opiskelijat ovat söpöjä ja haluavat kuulla oikean maailman asioista. 
• Latexin käyttö sujuu kun osaa käyttää Googlea

Talvidrinkki jonka Klasu teki. Tosi hyvää! 

• Kvalitatiiviset menetelmät ovat vaikeita enkä muista enää mitään statistiikan tai todennäköisyyden opinnoista
• Jos assarointia on neljästä iltayhdeksään, seuraavana aamuna väsyttää
• Tuplaespresso on tehokas herätyskello
• Suurin osa konferenssipapereista on huonoja
• IBM Websphere Business Process Modeler on surkea
• SPSS on myös kauhea softa

Söin herkkuja ja otin niistä hyvän kuvan

• Opiskelu on rankkaa. Paljon rankempaa kuin mitä muistinkaan. Koko ajan oppii uutta ja joutuu elämään epävarmuudessa
• Assarointi on rankkaa. Koko sen ajan mitä assaroi, pitää olla skarppina, eikä saa feisbuukkaa puolta päivää niin kuin "oikeissa" töissä
• Sanoinko jo, että opiskelijat ovat nuoria ja söpöjä? 

Taannoisten olutfestarien tarjoamaa

• Kandivaiheen opiskeilijoista melkein kaikki ovat aasialaisen näköisiä
• Maisterivaiheen opiskelijoista 99% ovat aasialaisen näköisiä
• Olisi varmaan hyvä osata kiinaa niin tietäisin juoruavatko ne minusta
• Aasialaiset sukunimet ovat ihan mahdottomia 
• Opiskelijat eivät osaa käyttää tietokoneita tai softaa vaikka kaikkien pitäisi olla "diginatiiveja" 

Munatoti. En tiennytkään, että lempijuomani alkoholi voi olla näinkin hyvää

• Mistään kampuksen alueelta ei saa hyviä salaatteja
• Newtownista saa halpaa thairuokaa jos jaksaa kävellä puoli kilometria
• Kampuksen päästä toiseen on ärsyttävän pitkä matka
• Opiskelijakortin kuva on aina kauhea
• Toivottavasti olen uskottavampi opiskelija kuin Steve tuossa alla: 

Pitkä taival yliopiston porteille

Business School eli mun lafka

Podettuani vuosikausia eksistentialistista kriisiä erinäisten korporaatioiden palveluksessa päätin, että kun tilanne antaa myöten, menen takaisin yliopiston helmoihin ja alan naputtaa väitöskirjaa ihan toden teolla. Olenhan siis valmistunut TKK:lta jo vuosia sitten dippainssiksi ja kummittelen Aalto-yliopiston jatko-opiskelijarekisterissäkin ilman ainuttakaan suoritusta. Suomessa akateemikon alhainen tulotaso ei houkuttanut ja halusin kerätä työkokemusta "oikeista" töistä mutta nyt aika oli kypsä ja täkäläinen palkkataso mahdollistaa paremmin sen, että toinen osapuoli saa vähän vähemmän liksaa. Kokonaanhan siis en ole työntekoa lopettanut vaan assaroin yliopistolla kursseja mutta siitä vähän lisää hakuprosessieepoksen jälkeen.

Opiskelunurtsi

Koska olin jo TKK:n aikoinani opiskellut aika epäteknistä puolta tietotekniikassa, yritin täällä Sydneyssä löytää vastaavaa. Ensin selailin yliopistojen, lähinnä Sydneyn yliopiston ja University of New South Walesin sivuja ja koitin löytää sopivia proffia ketä kiusata ideoillani. Ekalla kierroksella Sydneyn yliopisto ei tärpänny, en koskaan saanut mitään vastausta kun yritin löytää ohjaajaa enkä ymmärtänyt täkäläistä systeemiä. Sen sijaan UNSW:ltä tärppäsi ja löysin ohjaajat kohtalaisen heppoisalla suunnitelmalla. Kävin jäbien kanssa pari kertaa puhumassa ja aloitin uuvuttavan dokumentinkeruuprosessin johon kuului yhtenä osana IELTS-kielitesti. Viimein minulla oli kaikki tarvittavat proopuskat ja hakemus sisässä. Sainkin paikan kun kerta läpäisin kaikki kriteerit ja minulla oli ohjaajat. Noh, sitten vain lykkäystä aloitukseen, sillä rahoituspuoli ei ollut vielä kunnossa ja halusin olla vielä muutaman kuukauden töissä.

Makkaratalon serkku? 

Tässä vaiheessa maailma alkoi löydä kapuloita rattaisiin. Puolen vuoden työsopimukseni päättyi ja ajattelin joko hengailla pari kuukautta tai etsiä uusia töitä kunnes pääsisin aloittamaan yliopiston viime syyslukukaudella eli helmikuun lopussa. Joulun alla sain kuitenkin kuulla, että molemmat ohjaajani olivat vapaaehtoisesti irtisanoutuneet UNSW:n leivistä. Jahas, kiitti kaverit. Noh, ei vielä hätä ollut tämän näköinen sillä yliopiston koordinaattori sanoi yrittävänsä löytää uusia ohjaajia. Aikaa kului, eikä ohjaajia alkanut löytymään. Tässä vaiheessa olin aloittanut uusissa töissä (varmuuden vuoksi) ja lisäksi aloin vilkuilemaan löytyisikö aidan takaa vehreämpää ruohoa ja muista yliopistoista parempia proffia.

"Pankki", farmaseutit hengaavat täällä

Jossain vaiheessa minulle myös valkeni, että oppialani ei oikeastaan kuulu missään yliopistossa tietotekniikan alle vaan kaupallisiin aloihin. Tunsin itseni vähän hölmöksi kun huomasin, että Sydneyn yliopiston kaupallisella puolella on melkeinpä yks yhteen SoberIT:n kanssa oleva lafka. Noh, nopeasti guuglaamalla löysin proffan joka vaikutti olevan suht samahkoista asioista kiinnostunut ja myös jonkun sortin koordinaattori tohtorisopiskelijoille. Ei kun vaan mailia sinne ja tapaamisia kehiin. Kävi ilmi, ettei tämä nimenomainen proffa tehnyt ihan samaa kuin mistä olin itse kiinnostunut mutta hän osasi neuvoa pari muuta tyyppiä joiden kanssa voisi tärpätä paremmin ja sieltä löysinkin nykyisen ohjaajani.

Nättejä ja rumia rakennuksia sikin sokin. Tässä Wentworth Building, ylioppilaskunnan lafka eli paikallinen Dipoli

Sanoin siis UNSW:lle heipat ja pistin uutta hakemusta sisään. Lähettelin kaiken näköisiä proopuskoita moneen otteeseen ja koitin vääntää rautalangasta miksi minulla ei ole kandin tutkintoa ja mikä ihme se DI nyt sitten on ja onko se nyt tutkimusta sisältänyt tutkinto vai ei. Onneksi olin töissä sillä alkuperäinen aloitusaika venähti ohjaaja-ja yliopistovaihdoksen vuoksi puolella vuodella mutta viimein heinäkuun puolessa välissä sain viralliset vahvistukset Sydneyn yliopistolta. Aika tiukille meni, että kerkesin vielä tälle lukukaudelle mutta ehdin kuitenkin. Lukukausi alkoi heti heinäkuun viimisellä viikolla ja otinkin töistä loparit Suomesta käsin.

Quadrangle 

Tätä kirjoittaessani kaksi viikkoa yliopistoa on nyt takana. Olen pikku hiljaa taas tottumassa opiskeluun vaikka se tuntuu vielä vähän oudolta. Assaroin myös kolmea kurssia mutta ne ovat kaikki aika simppeleitä sillä olen tehnyt niiden aihealueisiin liittyviä juttuja töissä viimeiset vuodet. Omat kurssit sen sijaan ovat ihan mukavan haastavia. Odottelen "innolla" kvantitatiivisten menetelmien kurssin harjoitustehtäviä Excelin ja SPSS:n ääressä.

Kattoja ja ihania ikkunoita Quadranglen sisällä

Kivettynyt jatko-opiskelija

Ainiin, älkää vielä kysykö väikkärin aihetta. Kerron sen sitten kun itse tiedän paremmin. Tieskariohjelmien kehitystä ja prosesseja ja organisaatioita ja kaikkea vastaavaa extrateknistä ja talousorientoitunutta. Maailmaa tietty parannan, softaprojekti kerrallaan.