Telkkari

Meillä on täällä 22. kerroksessa paremman keittiön ja kivan huoneen lisäksi myös telkkari. Iso taulusellainen ja siitä näkyy yli yksitoista kanavaa. Paras kanava on kanava 11 jolta tulee Simpsoneita, Futuramaa, Star Trekin Next Generationia ja Voyageria ja komediahömppäsarjoja. Myös ysikanava on ihan kiva, kun sieltä tulee Big Bang Theoryä ja muuta höpöä.

Uusia ja vanhoja jaksoja Simpsoneita

Lopetin telkkarin katsomisen kokonaan siinä vaiheessa kun Suomessa siirryttiin digilähetyksiin. Vanha telkkari lakkasi toimimasta ja uutta en halunnut hankkia. Tätä ennen en pahemmin töllöttimeen ollut koskenut muutettuani Espooseen muutenkaan, sillä välillä sitä ei ollut ja kun oli, ei sieltä tullut mitään kovin fiksua. Lisäksi Otaniemessä minulle aukeni internetin ihmemaailman tarjonta ihan uudella tavalla ja pystyin katsomaan elokuvia ja sarjoja tietokoneelta juuri kun minua itseäni huvitti ja oikeastaan sieltä myös löytyi juuri se, mitä huvitti katsoakkin. En siis menettänyt kulttisarjoja tai katsonut vähemmän elokuvia kuin telkkarin kanssakaan, en vain ollut enää sidottuna mihinkään tiettyyn aikaan kuten ennen.

Nyt tuo telkkari taas möllöttää tuossa ja suhtautumiseni siihen on hieman ristiriitainen. Se on oiva lisänäyttö tietokoneeseen kytkettynä. Kuvan laatu on aivan täysin eri sfääreistä kuin tällä miniläppärin näytöllä ja Game of Thornes näyttää ja kuulostaa hienolta, varsinkin kun läppärin ääni on kytketty uusin beibeihimme, Tivoli Audion kajareihin. Pelkään jostain syystä, että telkkari passivoi meidät, emmekä enää tee iltaisin mitään kivaa. Toisaalta, kun muistelen tarkemmin, en ole varma olemmeko siltikään tehneet telkkarittominakaan aikoina mitään kovin kummoista niinä päivinä kun ei ole jaksanut lähteä minnekkään. Nyt vain iltapäivien rytmi on erilainen kun urheilen keskellä päivää ja teemme iltaisin sapuskaa. Aikaisemmin töiden ja urheilun jälkeen ei kovin paljoa aikaa edes jäänyt epämääräiseen tuijotteluun. Olen pitänyt ajatuksesta, että meillä ei ole telkkaria vaikka se ei tänä päivänä ole mitenkään kummallista ja olen rehellisin mielin voinut repiä tv-lupamaksulaput mitä postiluukusta on ajoittain kolahdellut. Lisäksi telkkarittomuus on tehnyt telkkaristen kotien vierailujen telkkarin katselun jännittäväksi uutuudeksi ja harvinaiseksi herkuksi. Jopa mainokset olivat kiinnostavia kun niitä ei nähnyt yleensä muuta kuin elokuvateatterissa elokuvien alussa.

Mainoksista puheen ollen, telkkarin katselu on täällä myös todella ärsyttävää, sillä mainoskatkoja on aivan liikaa ja mainoksia on tolkuttomasti. Ei ihme, että ihmiset nykyään digiboxittavat kaiken ja kelaavat mainokset. Eihän tuossa mainosmäärässä ole mitään järkeä! Välillä mainoskatko osuu sarjan loppuun niin, että mainosten jälkeen saattaa tulla pelkästään 30 sekuntia itse ohjelmaa ja lopputekstit. Huoh.

Picardkaan ei arvosta mainoksia

En ole vielä sortunut realityohjelmiin hengatessani päivisin yksin kotona, siitä olen iloinen. Koitan nyt elää ja yrittää olla kavereita telkkarin kanssa. Kyllähän vanhojen sarjojen katsomisessa on omat hupinsa ja välillä vilaukselta nähdyt uutiset parantavat käsitystä Australian tapahtumista. Ehkä toosa ei ole täysin turha. Ehkä.

Kuvei: 
http://i0.kym-cdn.com/photos/images/original/000/001/582/picard-facepalm.jpg?1240934151
http://www.dan-dare.org/Dan%20Simpsons/TheSimpsonsEveryoneEver800.jpg