Vivid Sydney

Sydneyssä on ollut pari viimeistä viikkoa meneillään Vivid Sydney-valonäyttelyviikot Circular Quayssa ja  Rocksissa. Kävimme katselemassa valoshouta jo toissaviikon torstaina mutta sillon kamera unohtui kotiin ja vettä tihkui välillä, joten puolet Rocksin valojutuista jäi näkemättä kun pakenimme kylmyyttä Australia Hotellin terassille ja myöhemmin sisätiloihin kämppiksen kavereiden kanssa. Viime lauantaina päätimmekin käydä uudemman kerran zoomaamassa valojuttuja, mutta säiden salliessa saman olivat päättäneet tehdä myös kymmenet tuhannet muut ihmiset. Välillä ruuhka oli aivan kamala ja jonot Rocksin ruokakojuille olivat nälkävuosien pituiset joten teimme katsauksesta suht pikaisen nälän kurnisessa ja sormien palellessa.

Eniten pidin vanhaan tullitaloon(?) tehdystä installaatiosta missä talon pintaan oli heijastettu sarjakuvamaisia tapahtumia kuvitteellisesta kaupungista.

Välillä oli joukkoliikennettä

Hahmot puuhasivat päivittäisiä juttuja 

Koneistoa

Ilmakuvaa

Hieno oli myös nykytaiteen museoon heijastettu abstraktimpi kuvahässäkkä.

Pienempiäkin valoteoksia ja performansseja näkyi ympäriinsä. Moni teoksista oli myös interaktiivinen. Esimerkiksi matopeliä tai ristinollaa seinässä pääsi pelaamaan kuka vaan. Moneen teokseen pääsi vaikuttamaan vaikkapa kävelemällä ohi tai läpi jolloin osat saattoivat liikkua tai värit vaihtua. Nykytaiteen museon viereisessä puistossa oli seinä jonka valoläpyskät liikkuivat äänen voimasta. Ihmiset kävivätkin seinän edessä huutamassa!

Jättikattokruunu sillan kupeessa

Matopeliä

Pisara

Valoperformanssihyypiöitä

Myös oopperatalo oli otettu mukaan valomeininkiin, tosin siihen heijastettu shou oli mielestäni vähän turhan tekotaiteellinen. Ryömiskeleviä nykytanssi-ihmisiä ja kupolien hajoamista oli hetkisen aikaa ihan hauska seurata mutta moni muu teos oli hauskempi.

Tsiksi 

Vividiin liittyi myös valo-ja ääni-installaatioiden lisäksi erilaisia esityksiä. Kävinkin kuuntelemassa yhtä design-heeboa jenkeistä kun pomollani oli plus one-lippu esitykseen. Aihepiirikin melkein liittyi töihin. Jäbä, Frank Chimero nimeltään, oli ällöttävän nuori designeri jolta oli juuri ilmestynyt omakustannekirja designista, The Shape of Design. Esitys oli mielenkiintoinen, sillä Frank etsi vastausta niinkin helppoon kysymykseen kuin "mitä on hyvä design".  Graafisesta designistä kiinnostuneita varmaan saattaa kiinnostaa Frankin opuskin.