Sydneyn julkinen liikenne

Olen vähän seuraillut keskustelua Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun tulevasta joukkoliikenneuudistuksesta missä siirrytään tukholmamaisiin vyöhykkeisiin nykyisten kuntarajojen sijasta ja ajattelin vähän valottaa täkäläistä järjestelmää. Tai sen puutetta. Noh, kyllä täällä joukkoliikennettä on. Dösiä, junaa, lautta jopa ratikka joka kulkee vähän matkaa edes takaisin ja tietenkin turisteille erikseen vielä monoraili.

Sen sijaan varsinaisia matkakortteja ei ole, vaan homma perustuu vanhaan kunnon paperilappuseen johon jää leima. Tai ei jää jos se on viikon kortti. Mutta sama idea kuin vielä 90-luvulla lama-Tampereella, jossa viimeksi muistan käyttäneeni paperilappua dösissä. Tai siis siellä tietenkin nysseissä. Matkaajaa palvelee reittioppaanomainen www.131500.com.au, tosin paljon huonommalla käyttöliittymällä ja mobiiliversiota kyllä jään usein kaipaamaan.

Täällä myydän toki myös ainakin viikon ja käsittääksen myös päivän monikäyttölippua, nimeltään MyMulti joka onkin turistille joka sentin arvoinen, sillä sillä pääsee lähestulkoon kaikkialle. Monoraipattimeen MyMultikaan eikä käy. Tämän karvaasti huomasimme ensimmäisen turisteiluviikkomme aikana.

Monoraili

Turisteilun loputtua huomasimme kuitenkin nopeasti, että järkevin kulkuväline paikasta toiseen riippuu paljolti asuinpaikasta. Itse kuljimme Ekotalosta ympäriinsä lähinnä busseilla tai bussi ja juna-yhdistelmällä Bondille. Busseihin saa näppäriä kymmenen kerran MyBus-kortteja. Näissäkin kuitenkin piilee pahaa-aavistamattomille matkaajille mutkistavia tekijöitä. Se millaisen MyBussin tarvitsee, ykkösen, kakkosen tai jopa kolmosen, riippuu siitä miten pitkää matkaa meinaa matkailla. Täällä siis ei ole varsinaisesti ennalta määrättyjä vyöhykkeitä, vaan MyBussien hönkä riittää aina tietyn pysäkkivälin ja jos matka on pidempi, tarvitaan MyBus1:n sijasta MyBus2. Välillä tämä matka on aika arpomista ja tuntuu päättyvän epäreilusti juuri ennen sitä pysäkkiä mihin on määränpää mutta yleensä MyBus1 riittää ihan hyvin jos haluaa meiltä keskustammas ja rannoille mennessä tarvitaan MyBus2. Käsittääkseni myös kaksi leimausta MyBus1:sestä on sama kuin MyBus2 ja niin edelleen mutta fiksumpaa leimata kerralla oikein, tulee halvemmaksi. Bussisysteemi voi vaikuttaa hämmmentävältä aluksi ja täyttä varmuutta siitä, pysyykö rajojen sisällä on välillä vaikeaa saada. Pysäkkien infoja joutuu hetken tihrustamaan ymmärtääkseen homman nimen mutta tietenkin paikan päällä asuessaan reititkin yleensä ovat aika vakiintuneita, eli ongelmia tulee vasta kun joutuu menemään jonnekkin uuteen paikkaan. 

MyBusa ygönen

Juniin taas pitää käyttää MyTrain-lippua, joka on dösälippua kalliimpi ja hinta määräytyy myöskin asemien etäisyyden mukaan. Perushintainen junalippu ei kovinkaan kauas maksaa noin kolme ja puoli dollaria kun taas dösän kertalippu taitaa olla 2,40 dollaria. Kymppikortti tiputtaa hinnan alle kahteen dollariin per laaki sekä ykkös-että kakkosmatkoilla ja kolmosta en ole koskaan joutunut ostamaan kun en ole niin skutsiin mennyt. Lentokentälle matkaajat varokoon, sillä lentokentälle on junassa erillinen riipaiseva lähes kuudentoista dollarin lentokenttähinta. Suosittelen kaikille lämpimästi taksia, varsinkin jos menijöitä on enemmän kuin yksi, sillä taksi lentokentältä keskustaan on yleensä vain vähän päälle parikymppiä. Junista saa myös joihinkin paikkoihin, lähinnä kai Bondille, yhdistelmälippuja jotka tulevat kertalippuja halvemmiksi. Juna ei nimittäin mene Bondille asti, vaan Bondi Junctionista on vielä melkoisesti matkaa, joten dösä tulee tarpeeseen, varsinkin jos matkaa surffilautojen kanssa kuten me teimme kesällä Ekotalosta. Nykyisestä paikastamme on onneksi parempi, suora bussiyhteys Bondille, jota toivon mukaan pääsemme käyttämään kunhan sydäntalvi loppuu.

Junaverkosto toimii parhaiten jos mennään pohjoiseen tai etelään. Lännessä ja pohjoisesta lähteen on melkoisia katvealueita joilta väki tuleekin yleensä joko bussilla hiiiiitaasti tai autolla jonka jälkeen bussit kulkevat vielä hitaammin. Junat ovat melko tarkkoja, joskin välillä vuoroja voi joutua odottamaan hetkisen. Bussit ovat vähemmän tarkkoja ja yleensä keskustaan saapuessa liikenne alkaa takkuaamaan iltapäivisin ja aamuisin. Täällä on ihan oikeasti ruuhkia. Siis ei mitään Kehäykkösen nyyhjoudunvenaamaanmelkeinminuutin-ruuhkia vaan ihan kunnon ruuhkia. Mikään ei liiku-ruuhkia.

Sydneyn bonuskulkuväline perusvehkeiden lisäksi on tietenkin lautta. Lautalla kuljetaan ihan oikeasti paikasta toiseen. Klasu käyttää pikalauttaa Manlyyn ainakin kahdesti viikossa ja monet kulkevat lautalla myös lännestä jokea pitkin keskustaan. Lautta kustantaa muistaakseni junan verran mutta siihen saa myös kausikortteja ja nopea commuter-lautta on halvempi kuin normaali hidas lautta. Kaikki jotka lautalla työmatkojaan kulkevat ovat lautoista aivan haltioissaan. Ja niissä saa kuulemma myös bisseä.

Lautta

Täällä on myös ratikka, mutta emme ole sitä kertaakaan käyttäneet sillä se menee kulkee helsinginmetromaisesti vain yhtä väliä ja sitä väliä me taas emme yleensä kulje. Ratikka lähtee keskusrautatieasemalta ja menee Pyrmontin ja Gleben kautta jonnekkin. Pitänee varmaan joskus sekin testata. Melbournessa oli melko kattava ratikkaverkosto mutta kattavuus rajoittui vain päiväsaikaan. Illalla ratikat eivät jostain syystä kulkeneet kovin hyvin. En ihan ymmärtänyt logiikkaa tässä.

Joukkoliikenneaihetta sivuten, Sydneyssä on myös tietullit. Tavallinen henkilöauto taitaa maksaa rapiat neljä dollaria ja tulli on automatisoitu. Tosin voi myös pysähtyä maksamaan käteisellä mutta käsittääkseni suurimmalla osalla on autoissaan joku automaaginen maksuknölli. Ainakin kaikissa autoissa mitä me olemme vuokranneet, on moinen ollut lukuunottamatta Hiacea. Tietullien vaikutus ruuhkiin ei ole minulle täysin selvä mutta ainakaan niiden olemassaolo ei ole ruuhkia täysin poistanut.



Monorailin ja lautan kuva kuva kun omia ei löytynyt: wikipedia