Valastusta

Australian hieno eläimistö ei rajoitu pelkästään pussioutouksiin. Suurissa merissä elävät suuret kalat ja niitä vielä suuremmat valaat jotka reissaavat Antarktiksen ja Pohjois-Australian väliä ja ne tekevät muuttoaan juuri nyt, aivan Sydneyn edustalla. Monet lafkat tarjoavat valaankatselua eri kokoisissa paateissa mutta me valitsimme pikaveneen ja Extreme Whale Watchingin! Klasu sai vielä duuninsa kautta vähän halvennusta joten nappasimme täällä vierailevan Sadun messiin ja suuntasimme Darling Harbouriin missä uljas musta paattimme odotteli innokkaita valastajia. Reissuun oli luvattu 98% todennäköisyys valaan näkemiseen joten lähdimme matkaan luottavin mielin satamassa torvilla soitetun Star Wars-musiikin saattelemina.

Pikavenhe

Meitsi valmiina valastamaan

Monoraipatista oma kuva

Venheestä sain näpsittyä hienoja kuvia Sydneystä. Oopperatalo, Harbour Bridge ja kaikki korkeat talot. Sää oli mitä upein myös ja aurinkolasit tulivat tarpeeseen. Onneksi päivärasvassani oli myös SPF 15. Aloin jo vähän huolestumaan hipiäni puolesta kun aurinko paahtoi mukavasti.

Sydney-hieno kaupunni

Turistikuva oopperatalosta

Ja näkyikö niitä valaita? No kyllähän niitä näkyi! Ja monta! Valaita oli loppujen lopuksi yllättävän helppo bongata kun oli ensimäisen hengityssuihkun nähnyt, sillä valaan hönkäykset olivat aika näyttäviä pöllähdyksiä. Ensin näimme emovalaan pikkuvalaan kanssa. 

There she blows! 

Ryhävalaita!!!

Sitten näimme kaksi ovelaa valasta jotka sukelsivat ja ilmestyivät täysin eri puolelta venettä kuin mihin kaikki tapittivat.

Pyrstö ja sen uniikki kuvio

Valaat olivat juuri Sydneyn edustalla

Viimeisenä näimme vielä neljän tai viiden valaan ryhmän jotka olivat menossa johonkin nopeaa vauhtia. Muut valaat taisivat lähinnä syödä sillä ne kävivät pinnassa ja sukelsivat minuuteiksi kun taas näillä kavereilla oli kiire. Ne eivät sukellelleet vaan paahtoivat eteenpäin melkoisen hilpakkaan. Näiden kavereiden kimpassa oli myös suurin näkemämme valas joka oli kyllä jo melkoisen iso.

Pikavalaat

Läpikulkumatkalla, ei aikaa chillata

Valitettavasti valaitakaan ei voi tuijottaa koko päivää vaikka olisin mielelläni lähtenyt seuraamaan valaslaumaa maailman ääriin. Upeita valaita! Enää ihmettelen miten olen selvinnyt elämäni ensimmäiset 28 vuotta näkemättä eläimiä mitä olen rakastanut lapsesta saakka. Nyt tekee vain mieleni lahjoittaa kaikki rahat Sea Shepherdille, ettei kukaan tyhmä japanilainen taita enää hetulaakaan yhdeltäkään valaalta.

Paluumatkan maisemia