Kutsuimme taannoin ex-kämppiksemme Rohanin (joka lähti Pariisiin vaihtoon, nyyh) ja Rohanin kaverin, super-Suomifanin ja euroviisufanaatikko Alicen meille syömään sovellettua poronkäristystä, kengurukäristystä. Alice taas kutsui meidät vastavuoroisesti mukaansa Auburniin tai Auburnoniin kuten sitä myös kutsutaan runsaslukuisten libanonilaisten maahanmuuttajien vuoksi, eli Länsi-Sydneyn villiin ja etniseen lähiöön.
Alice tiesi Auburnista todella hyvän persialaisen ravintolan enkä ollut persialaista ruokaa ennen syönytkään. Sapuska olikin todella herkullista, erilaisia riisejä ja lammasta monella tavalla. Paras innovaatio oli mielestäni tilliriisi mutta myös lammaskebakko oli aivan erinomainen.
Juomaksi meillä oli fizzy-piimäksi ristittyä jugurttijuomaa, kuplilla ja ilman. Herkullista ja terveellistä!
 |
| Auburnin paras persialainen rafla |
 |
| Fizzy-piimää |
 |
| Kanaa, lammasta ja tilliriisiä |
 |
| Karpalo-sahramiriisi |
Jälkkäriä menimme syömään turkkilaiseen jälkkärimestaan. Sieltä sai erilaisia jäätelöitä, baklavaa ja vanukasknöllejä jotka näyttivät Alicen mukaan turskalta joka oksentaa sisäelimiään. Hän oli sellaisen nähnyt aikaisemmin Fish Marketeilla. Erikoisuutena paikassa oli veitsellä ja haarukalla syötävä jäätelö jonka koostumus oli todella vinkeä.
 |
| Vanukas? |
 |
| Haarukalla ja veitsellä syötävä jäätelö |
Auburn oli kuin Turkki joka oli lämäisty keskelle kiinaa. Aasialaiset raflat ja halal-lihakaupat olivat sikin sokin pitkin pääkatua. Muslimivoittoisen väestön huomasi siitä, että ulkona notkuvat ihmiset olivat lähinnä miehiä ja kebabbia sai monesta paikkaa. Naisista osa oli hunnutettuja, osa ei ja rafloista ei saanut kaljaa. Oli mielenkiintoista nähdä muutakin Sydneytä kuin Surry Hillssin hipsterialueita, mutta ei Auburn kyllä tämän maahanmuuttajan suosikkikaupunginosaksi noussut vaikka rafla olikin hyvä. Seuraavaksi pitänee katsastaa Black Town. Arvatkaapa ketä siellä asuu...
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti