Melkein viikon päivät on nyt tullut hengattua jo kotona Sydneyssä. Säätiloiksi tälle välille on mahtunut kaikkea 42 asteen superhelteestä eiliseen kahteenkymppiin ja hyytävän kylmään tuuleen. Säätilojan lisäksi uutta vaihtelua on tuonut uusi työni. Menin pikkufirmaan projektipäälliköimään toistaiseksi kunnes keskityn yliopistokuvioihin kokopäiväisesti.
Kaksi viikkoa Suomessa oli ihan mukava kokemus mutta keskitalvi myös vahvisti tunnetta siitä, että Australiaan muutto ei ollut ollenkaan pöllömpi idea.
|
Venakkolook kelsiturkissa ja susilakissa |
Suomen "lomasta" jäin kaipaamaan sukua ja ystäviä, en jäänyt kaipaamaan pimeyttä, kylmyyttä, hankea ja loskaa. Lisäksi sorruimme myös yleiseen ulkosuomalaisten virheeseen, eli yritimme lyhyessä ajassa nähdä kaikki mahdolliset ihmiset joka johti siihen, että aikataulu oli vähän turhankin tiukka. Ensi kerralla pitänee vähän höllentää, että kerkiää myös ihan lomailemaankin jossain vaiheessa.
Nyt pitää opetella miten ihan pikkupikkufirmassa toimitaan. Uudessa duunissani ei oikeastaan ole edes kunnon toimistoa paitsi yksi huone keskustassa jota nyt varmaankin kohtuu ahkerasti kansoitan itsekseni kaikkien muide tehdessä etätöitä jostain skutsista. Mielenkiintoista mutta myös varmasti hankalaa välillä. Siitä myöhemmin samalla lepakkokanavalla satunnaiseen aikaan...
|
Tätä en ikävöi |
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti