Hobitti eli Kontuun ja takaisin

Kun noin vuosi sitten matkustimme ympäri Keski-Ma.. siis Uutta-Seelantia, oli myös Kontu ehdottomasti nähtävä. Kontu sijaitsee pohjoisen saaren keskiosissa, lähellä ravihevoskasvatuksestaan ei välttämättä niin kamalan kuulua Matamatan kaupunkia. Kuvausryhmä vuokrasi maata lammasfarmarilta ja pisti pystyyn hobittikoloja. Uusi-Seelanti julisti ilmatilaan lentokiellon Sormusten herran kuvauksen ajaksi ja lampaatkin jouduttiin laitumelta vaihtamaan, sillä Uuden-Seelannin nykylampaat olivat mr. Jacksonin poppoon mielestä "liian moderneja".

Sinne...

Kyltti näyttää missä pahaiset Tukit asustelevat

Jaa, miksikö kirjoitan tästä vuoden takaisesta visiitistä vasta nyt? Kontuun mennessä piti allekirjoittaa proopuska joka kielsi kuvien julkaisun ennen kuin leffa on tullut ensi-iltaan ja nythän se vuoden vaihteen paikkeilla tuli viimein. Klasu oli varma, ettei siitä mitään seuraa vaikka postaisinkin blogin täyteen hoppelikolosia mutta itse päätin pelaa varman päälle ja odotella.

Bilbo asuu tuolla päällä 

Hobitit ovat pieniä suomalaisiin verrattuna

Kierros Konnussa oli todella mielenkiintoinen sillä oppaat kertoilivat kaikkea mahdollista elokuvan lavastajien pedanttisuudesta omituisiin kävijöihin. Satuimme myös sinne todella hyvään aikaan sillä Hobitti-elokuvan kuvaukset olivat juuri päättyneet mutta paikalla oli vielä kaikki lavasteet ja tykötarpeet eli propsit venaamassa josko jotain jouduttaisiin kuvaamaan uudestaan.

Pikkutarkkaa

Täällä asuu Samwise Gamgee eli vanha kunnon Sam

Juhlapuu

Todella pikkutarkkaa puuhaa lavastus oli sillä esimerkiksi puissa piti olla omenoiden sijaan päärynöitä koska kirjassa mainitaan joku päärynöitä hotkiva hobitti joten omenapuuhun liimattiin päärynöitä. Lisäksi Bilbon ja Frodon kämpän päällä kasvava puu oli tekopuu, sillä aito, paikalle raahattu tammi kuoli kun se kuului väärään ilmastoon. Sen sijaan juhla-aukion puu oli aito, samoin ilmeisesti lammikot ja mäet ja tämän juhla-aukion puun takia myös osittain oli tämä lammaslaiduin valittu.

Niitä pöhköjä turisteja

Idylliä

Omituista väkeä josta opas hauskasti kertoili oli esimerkiksi kaksimetrinen heebo joka oli tullut Kontuun, eikä suostunut lähtemään kierroksen päättyessä pois vaan väitti olevansa hobitti ja tulleensa kotiinsa. Hieman outoja olivat myös ilmeisesti ranskalainen pariskunta jonka mies tulkkasi englannin kielisen opastuksen tyttöystävälleen haltiakielellä. Kas kun ei klingonilla. Välillä myös keijularppaajat tulevat tanssimaan juhlapuun ympärille tuntikausiksi.

Täällä asuu Bilbo (ja Frodo) 

Hauska oli myös tarina naisesta joka oli ensin hankkinut kultaisen kopion Mahtisormuksesta jonka jälkeen hän oli vuokrannut itselleen helikopterin, lentänyt Tuomiovuoren ylle ja paiskannut sormuksen vuoren kraateriin tai ainakin sinne päin koska halusi tuhota Sauronin pahuuden. Yritimme vuoren rinteiltä vilkuilla, josko olisi näkynyt sormusta, mutta ei. Taitaa olla muutama muukin vuoren kävijä sitä tiiraillut löytämättä.

Vieläkin pikkutarkempaa lavastusta

Itse leffan kävimme katsomassa eilen. Olin positiivisesti yllättynyt sillä olin kuullut aika murskaavia arvoita vaikka olihan tässä enemmän lastenleffan makua ja vähemmän eeppisyyttä kuin Sormusten herra-elokuvissa. Itseäni lisätyt kohtaukset eivät haitanneet, sillä Hobitin lukemisesta on jo aikaa ja muistikuvat olivat hiisi-kohtausta lukuunottamatta melko hatarat. Kaikki actioni meni siis ihan täydestä läpi, enkä osannut valittaa lisätystä materiaalista. Itseasiassa olen lukenut ainoastaan sen ensimmäisen, ystäväni isän mainion suomennoksen Tove Janssonin kuvituksella eli Lohikäärmevuoren jossa seikkailee hoppeli Kalpa Kassinen.

Osa koloista oli pienempiä ja osa oli isompia sen mukaan kuka oli näyttelemässä, hobitit vai Gandalf

Olisi tietenkin ollut kivompi jos Guillermo del Toro olisi päässyt Hobitin ohjaamaan, eikä leffaa olisi tarvinnut venyttää kolmeen osaan. En nimittäin keksi yhtään mitä kaksi seuraavaa elokuvaa tehdään kun nyt jo päästiin aika pitkälle. Del Toron ollessa vielä ohjaajaksi nimetty oli Kontuunkin rakennettu muutama ernuhobittikolo. Niissä on selvästi synkempi, deltoromaisempi ote.

Ernukolot 

Vaikka itse en (varmaan monen yllätykseksi) ole koskaan ollut supersuuri Tolkien-fani (Sormusten herrankin aloitin varmaan neljästi ennen kuin pääsin niistä kessua polttelevista penteleen hoppeleista toimintaan ja Silmarillionissa jouduin joka sivulla tarkistamaan kuka hemmetin suippokorva nyt tässä taas olikaan kyseessä), oli Kontu ehdottomasti hieno mesta käydä. Elokuvanteosta oppi vähän ja lampaiden keritsimestä vähän enemmän sillä matkamuistomyymälän vieressä oli lampaiden keritsimisesitys, lammasfarmin mailla kun kerta oltiin ja kaikki liittyy Uudessa-Seelannissa lampaisiin.