Aurinkosirkuksen ötökät

Shelma aina väittää, että melkein karkasi sirkuksen matkaan nuorempana. Tiedä todellisuudesta, mutta intohimoisempaa Cirque du Soleil-fania saa hakea (sirkus)kissojen ja koirien kanssa. Lauantaina myös Chris pääsi yllätysnäkemään kanukkisirkustelijat ensimmäistä kertaa kun olivat kerta täällä kiertueella Ovo-esityksen kanssa.

Ennen shouta kävimme uudessa lempparipaikassamme, Stuffed Beaverissa. Majava sijaitsee täällä melko lähellä, Bondi Roadilla, ja sieltä saa hervottoman epäterveellistä kanadalaista ruokaa. Paikan bravuuri on poutine eli ranet juustolla ja "gravyllä" eli paikallisella ruskealla kastikkeella. On ilmeisesti quebeciläinen herkku. Hanpparitkin, jopa Bondi rd. special minkä itse tällä kertaa otin ja joka oli naammioitu tervelliseksi salaatilla, tihkuvat ihanasti rasvaa ja leivän tilalla on kanukkibriossia.

Salaatin alta paljastuu, että tarpeeksi rasvaa käyttämällä ei tarvita kastikkeita 

Omat pellet mukaan sirkukseen

Koska kaksi pelleä on vain liian vähän

Koska itse sirkusta ei saa koskaan kuvata, sillä trapetsitaiteiljat kuolevat sokaistuessaan salamasta ja tippuessaan päälleen yleisöön, en kuvannut muuta kuin teltan ulkoa päin. Ovo oli tähän mennessä näkemistäni Circue du Soleileista (aikaisemmin olen nähnyt siis yhden) parhain. Ka:ssa, minkä kävimme katsomassa Vegasissa vuuuuosia sitten, ei ollut muistaakseni ollenkaan pelle-elementtejä ja suurin osa tempuistakin oli pariakrobatiaa eli variaatiota olisi saanut olla enemmän. Ovossa sen sijaan oli ihan pätevät pellet ja akrobatia oli sekin hienoa. Nyt kiinnostaisi nähdä O eli vesinäytös. Shelma kertoi, että puolet tempuista tehdään vesitankissa! 

Sirkusteltta näytti sirkusteltalta

Sirkuskävijä ja pellet

Täysin ongelmitta ei sirkuksessa käynti tällä kertaa sujunut. Sirkuksessa ei sinänsä ollut mitään vikaa mutta joku urpo Coldplay-niminen muniinpuhaltelubändi soitti viereisellä areenalla. Ongelmia ei tietenkään tulisi siitäkään jos kaikki aussit eivät aina yksityisautoilisi kaikkialla. Koska kukaan kunnon aussi ei kuitenkaan julkista liikennettä käytä, oli tie, parkkihalli ja kaikki muutkin tiet täysin tukossa kun tuli kotiinlähdön aika. Ensin näytti siltä, että jotain saattaisi tapahtuakkin paikkoin, mutta loppujen lopuksi venailimme puolitoista tuntia autoparkin ylimässä kerroksessa, että autoletka suvaitsi liikahtaa ja pääsimme vapauteen. Syytän tästä aina ja ikuisesti Chris Martinia ja ajattelin mennä hänen vaimonsa blogiin avautumaan kärsimyksistäni. Ja se pändikin on ihan kauhea!