Nykyisen työpaikkani myötä olen päässyt tutustumaan hieman työlentomatkailun ihmeelliseen maailmaan. Firma on hajautettu Sydneyhyn ja Melbourneen ja osa asiakkaista myös majailee Melbournen metsiköissä. En ole onneksi mitenkään liian usein joutunut kulkemaan asiakkaamme ihastuttavaan ohviisiin joka sijaitsee viehättävässä tehtaanmyymälä-ja alempi keksiluokka lähiössä tunnin taksimatkan päässä lentokentästä, en ainakaan niin paljoa, että se alkaisi ärsyttämään ja koska Melbourneen on vain vähän päälle tunnin lentomatka, voi sieltä myös päästä ihan ajoissa poiskin. Qantas-pisteitäkin kertyy kivasti.
 |
| Aamulento ja bisnismatkaajat |
 |
| Aurinko nousee samaan aikaan lentskarin kanssa |
Viime tiistaina oli tiedossa vähän erilainen reissu sillä yhden asiakkaan sijasta kävin moikkaamassa toistakin lafkaa joiden konttori sijaitsi näppäräsi Fitzroyn halkovalla Brunswick Streetillä. Koska varasin liput myöhään, eikä parhaimpia lentoja ollut enää tyrkyllä, päätin ottaa hieman enemmän irti reissusta hipstereiden mekkaan.
 |
| Söpöt kaupat, vintaasilla tai uustaasilla ovat runsaslukuisia täällä |
Koska myös paltsujen välissä oli aikaa, etsin toimiston läheisyydestä sen trendikkäimmän näköisimmän lounaspaikan. Valinta osoittautui tällä kertaa Babka-nimiseen kahvila/leipomoon jossa oli tarjolla myös erikoisempia versioita vanhoista kunnon itä-Eurooppalaisista sapuskoista kuten pelmeneistä. Mukana oli myös kalen (lehtikaali) jälkeen ensteksi trendikkäintä rehua, silverbeettiä eli suomeksi lehtimangoldia. Pelmenit soijakastikkeella ja chilillä olivat hyvä idea ja vesi tarjoiltiin emalikannusta mikä on aina hyvän hipsterikahvilan merkki.
 |
| Kahvi tuli yllättäen ja pyytämättä mutta en valita kun siitä ei kerta laskutettu |
 |
| Hyvyyttä |
Tapoin myös aikaa vähän kiertelemällä kauppoja mutta koska "en osta mitään vuosi 2013" on vielä noin vajaa kymmenen kuukautta voimassa, en ostanut mitään. Tämä on muuten Klasun idea, en ole kyllä lupautunut mihinkään mutta on ollut ihan hauskaa koittaa hankkia vain absoluuttinen välttämättömyys kuten nyt jääkaappi uuteen kämppäämme mutta siitä lisää myöhemmin...
Paltsun jälkeen koitin keksiä mikä paikka olisi kaikista ällöttävimmän trendikkäin mihin voisin vetäytyä lukemaan trendikkäästi
self-help-kirjaa ja seuraamaan ihmisiä ironisen hymyn takaa. (Joo, jos Eeva Kolu myisi jääkaappeja eskimoille ja olisin eskimo niin ostaisin). Koska trendikkäin paikka minkä keksin koko Australiasta on Little Creatures Dining Hall, menin sinne. Matkakin oli lyhyt korkkareissa kävellä. Söin siellä ehdotonta suosikkiani, kurpitsapitsaa, jonka hienoutta kaikki maailman ihmiset eivät vielä ole täysin ymmärtäneet ja tunsin itseni trendikkääksi maailmankansalaiseksi joka osaa hengata rennosti paikassa kuin paikassa kunnes singahtaa taas Vogue kainalossa lentokoneella maailman ääriin (tällä kertaa tosin vain takaisin Sydneyhyn).
 |
| Parasta pitsaa |
Ylimääräisten ravintoa-aktiviteettien lisääminen reissuun oli ehdottomasti hyvä idea. Tulevaisuudessa pitänee aina keksiä joku veruke miksi pitäisi mennä keskustaan tai ehkä jopa jäädä yöksi. Sinänsä reissaaminen nyt ei ole ollut heräämisineen tai matka-aikoineen sen kummempaa kuin muinoinen Hyvinkäällä ramppaamiseni ja samankaltaisuutta lisää myös se, että Melbourne on kylmempi kuin Sydneyssä niin kuin Hyvinkääkin on Helsinkiin verrattuna. Hyvinkää, Melbourne, mitä näitä nyt on...
Hurja tavoite toi ostamattomuus. Hurja ja hurjan hieno. Mä yritän olla ostamatta mitään ennen autoa ja varmaan jonkin aikaa sen jälkeenkin, koska sit pitää maksaa lainaa, mutta mun ostoslista vaan kasvaa ja kasvaa.
VastaaPoistaOn ihan helppoa olla ostamatta uusia farkkuja ja silkkipaitaa, mutta mä en kyllä usko, että pystyn enää kauaa pitelemään itseäni salihanskojen ja pullarin kanssa.
Miten sä määrittelet ton "absoluuttisen välttämättömyyden"? Toi vaihtelee varmaan ihmisestä riippuen tosi hurjasti. Musta aina välillä tuntuu, että kun mä kerran harrastan triathlonia, on se pullari kyllä absoluuttisesti välttämätön. Mutta ihan hyvin mä tänään aamulla taas uin ilman sitä - en ehkä niin monipuolisesti kuin olisin sen kanssa, mutta uin silti.
Sitten vaikka esimerkkinä ne farkut: mulla ei ole tällä hetkellä käytössä yksiäkään sinisiä farkkuja, koska ne on joko väärän kokoisia, hajalla tai keräävät liikaa kissankarvoja. Ihan hyvin on mennyt ilman, vaikka välillä sellaisia kaipaakin. En siis absoluuttisesti tartte niitä. Mutta entäs jos mun muutkin farkut ja vaikka kaikki muut arkihousutkin hajoaisivat? Tarttisinko ne absoluuttisesti sitten? Nytkin olen ihan onnellisesti hameessa, eli töihin ja muualle ihmisten ilmoille pääsisin housuttomanakin. Mutta kai nyt länsimainen ihminen absoluuttisesti tarvii yhdet housut. Vai tarviiko?
Elämän suuria kysymyksiä. :)
ääh, mäkin haluan työmatkalle Melluun :-( Kivasti otit irti kaiken mahdollisen hipsterin :-)
VastaaPoistaTuo silverbeetin nimin suomeksi on kyllä ihan vieras, ja edelliseen kommenttiin viitaten: kertokaa, mikä on pullari?
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSe on se kelluke, joka laitetaan jalkojen väliin, kun uinnissa treenataan käsivetoja. Ja iPadilla on vaikeeta kirjoittaa. Meniköhän nyt ilman typoja.
VastaaPoistaSiis luetko säkin The Happiness Projectia? Mä ostin sen lempivaatekaupastani Anthropologiesta ja oon nyt lukenut sitä luvun kuukaudessa ja yrittänyt seurata ohjeita. Tammikuussa kämpän siisteys selvästi nousi, mut helmikuun neuvoista enemmistö ei ollu iskeviä. Maaliskuu taas sopii kun juuri aloitin taas työt, mutta toisaalta ehkä just ei sovi koska juuri aloitin työt enkä ole urautunut mihinkään paikkaan.
VastaaPoistaMä sain Suomessa lehtimangoldia yhdeltä Leppävaarassa palstaa viljelevältä kaverilta. Lehtikaalia taas tuli Georgiassa melkein yliannostus, se on heti collard greensien jälkeen superperusosa southern foodin vihreitä osia, ja sitä myytiin aina sellasissa kilon säkeissä, ja se tavara on aika kevyttä...
Tällä hetkellä mennään säännöllä, että jos jotain ostaa niin jotain tarvii heittää pois. Omalla kohdallani heikko paikka on lähinnä vaatteissa ja kengissä (ja vähän kosmetiikassa) eli riemuitsen kun saan ostaa uuden shamppoon tai (pian) uuden villapaidan kun vanha on niin kaameassa kunnossa. Lisäksi pieniä poikkeuksia sallitaan jos tarvitsee jonkun systeemin mitä ei ole aiemmin ollut ja sen tarve on oikea eikä oletettu. Tälläiseksi lasken esim Tasmaaniaa varten hankkimani sade/sporttitakin koska en voi bushwalkkaa nahkarotsissa.
VastaaPoistaMuuton jälkeen varmasti joutuu jotain hankkimaan mutta toivottavasti ei paljoa sälää sillä ilman tavaroita on kivan kevyt elää.
Eli vähän tollasta samanlaista meininkiä kuin Ostolakossa-Virvellä oli. Hauskaa. Mäkin olen todennut, ettei kaikkea tarvii omistaa, ja koetan kovasti karsia tavaran määrää ympärilläni. Ainoa, minkä kanssa epäonnistun surkeasti on noi urheilurojut. :)
VastaaPoista