Vesi on säännösteltyä ja pahaa. Nuriootpa-nimisen kaupungin campingin vesi maistuu mullalle, muualla kloorille. Vettä kyllä näkyy, osavaltion läpi virtaa leveä Murray-joki, jättimäisten murrayturskien koti. Ylitimme joen lautalla, vanhanaikaisesti. Pikkukylät vaikuttavat muutenkin elävän ikuista 30-lukua.
Barossan viinialue oli todella kivaa, saksalaisvaikutteista. Metukkaa ja braatwurstia oli lihakaupassa ja luterilaisia kirkkoja joka nurkassa. Viinitiloilla oli saksalaisia ja englantilaisia nimiä: Penfolds, Schild, Kellermaister, Kaesler... Whistlerin viinitilalla oli myös kenguja joita sai halia! Tai siis rapsuttaa. Eivät olleet kovin innostuneita van tuhahtelivat lähentymisyrityksille. Whitleritkin olivat sakuja, nimi oli vain käännetty. Poseerasivat kuvissa drindlinit ja leederhoosenit päällä.
Tänään ajamme Barossasta takaisin rannikolle ja jäämme Victor Harboriin joulun ajaksi.
Published with Blogger-droid v1.7.1
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti