Historiaa ja huomioita
On yliopistoja ja on yliopistoja. Oma Alma Materini, edesmennyt Teknillinen Korkeakoulu ei rankkauslistoilla kovinkaan korkealla loistanut mutta oli Suomen mittakaavassa ihan kelpo opinahjo, opetusmielessä siis. Kulttuurimielessä TKK on minusta ihan omaa luokkaansa mutta ei nyt mennä epäopetuksellisiin seikkoihin vaikka niilläkin varmasti vaikutusta on.
TKK on jossain muodossa perustettu jo vuonna 1849 ja ylioppilaskuntakin perustettu jo 1872. Vertailukohtana voidaan pitää Helsingin yliopistoa joka laskee itsensä perustetun jo 1640, Turussa tosin, mutta mitä pikkuseikoista. Australian "First Fleet" laski ankkurinsa maihin vasta 1788. Mielestäni on siis ihan oikeutettua sanoa, että suomalainen yliopisto-opetus on vanhempi kuin koko Australian länsimainen historia mutta se ei vielä tarkoita mitään.
Sydneyn yliopisto on perustettu vuotta myöhemmin kuin TKK, 1850 ja se on näin ollen Australian vanhin yliopisto. Tiedekuntia on joka lähtöön naistutkimuksesta lääkikseen mikä saa aikaan ainakin omasta mielestäni vähän erilaisen ilmapiirin kuin pelkkään tekniikkaan keskittyvissä yliopistoissa. Aktivismi tuntuu olevan enemmän in ja aukiolla vastustetaan niin Israelin palestiinapolitiikkaa, Liberaalipuoluetta kuin henkilöstön leikkauksia. Koko ajan tuntuu olevan jotain protestia meneillään ja yksi tutorikaverin vitsaili, että yliopiston lehdessä, Honi Soitissa, joka toinen numeron on LBGT-numero. Tällä hetkellä taitavat niinkin modernit sedät kuin Marx (Karl) ja Marx (Groucho) olla taas trendikkäitä.
Heterogeenisyydestä johtuu myös yksi suurimmista eroavaisuuksista. Kampusalueella on tyttöjä. Ja paljon! Olen jonkin verran puhunut myös tietskari-insinöörialan tyttöjen kanssa ja vaikka sukupuolijakauma on sielläkin todella vinksallaan, tilanne vaikuttaisi olevan pari prosenttia Suomea paremmissa kantimissa.
 |
| Herrajessus, tyttöjä!!! |
Akateeminen vartti
Mikä akateeminen vartti? Luennot alkavat tasalta tai ainakin niillä main. Kuinka perverssiä.
 |
| Kerro kerro kristallipallo, saanko kurssista hylsyt? |
Sitä ei ole! Ei ainakaan tarpeeksi. Opiskeluajat on määrätty, yli on vaikeaa mennä. Kurssejakaan ei saa kovin vapaasti valita vaan tutkinnot ovat kohtalaisen rajattuja. Sen sijaan sivuaineita saa ilmeisesti kasata niin paljon kuin haluaa ja erilaisilla kaksoistutkinnoilla voi kikkailla koska joka opintopisteestä joko itse tai valtio maksaa joten miksi niitä rajoittamaan. Omassa tohtoriohjelmassanikin joutuu jossain vaiheessa selittelemään jos näyttää siltä, että opinnot alkavat venymään.
... ja se akateeminen vastuu
No sitäkään ei juuri ole. Monet asioista on tehty ihan liian helpoiksi ja tuntuu, että kurssien asiat ovat liian valmiiksipureskeltuja. Opiskelijat ottavat kaiken irti maksullisuudesta ja valittavat kurssin asioista vaikka aihetta ei aina olisi. Näitä valituksia myös jostain syystä kuunnellaan melko tarkasti, mikä on aika uutta minulle. En ole varma olisiko valituksilla saatu muutettua kuin yhtä pahamainesta kurssia omana opiskeluaikanani ja se oli kaikin puolin kaamea pohjanoteeraus josta sietikin valittaa. Täällä taas mussutetaan vähän mistä sattuu, yleensä ilman syytä.
 |
| Mussutimussun! |
Tenteistä ei pääse eroon vaikka olisikin down under. Tai siis, jos ei tee tohtoriopintoja. Itsehhän en enää yhteenkään tenttiin aio nokkaani pistää mutta olen korjannut vinon pinon opiskelijoiden tenttejä täällä. Käytännöt vaikuttavat samanlaisilta, tenttiviikkoina mennään saliin, eteen saadaan kysymyksiä ja konseptipaperi. Paperille kirjoitetaan kaikki mitä tiedetään asiasta tai asian vierestä ja toivotaan parasta. Yllättynein olin, miten luettavaa kaikkien käsiala oli vaikka kaikkialla toitotetaan käsin kirjoitetun tekstin katoamista. Aloin kauhunsekaisella säälillä miettiä omien tenttieni korjaajia... Sorry, tyypit!
Kurssien arvostelu
Arvostelujärjestemä menee nollasta sataan mutta käytännössä jos saa alle viisikymmentä, on saanut hylsyt. Keskimäärin jengi tuntuu saavan jotain seitsemänkymmenen pisteen paikkeilla joka vastaa muinaista kolmosta, Helsingin lipastolaisille varmaan kakkosta. Yli kasiviis on vaikeaa saada ja sen nimi on High Distinction eli näitä arvosanoja saaville hikareille tuttavallisemmin HD kun siitä alempi on D, eli pelkkä Distinction mikä on sekin ihan kelpo arvosana. Arvostelu tuntuu olevan hiukkasen tiukempaa kuin omina aikoinani, tosin riippunee varmaan aineesta.
 |
| Tenttisali? |
Jos ketään kiinnostaa tietää vähän tarkemmin mietteitäni niistä kursseista minkä kanssa olin itse enemmän tekemisissä opetusmielessä niin täältä pesee. Assaroin viime lukukaudella kahta undergrad-kurssia ja yhtä Masters-kurssia. Toinen undergrad-kursseista oli ns. capstone-kurssi, jossa vedetään ison harkan muodossa kaikki kolmen vuoden aikana opittu kauppatiede yhteen ongelma-analyysistä strategiasuosituksiin. Tämä kurssi päättää kolmen vuoden opintourakan ja oli siis näin ollen vaikea ja työläs. No, oli se ainakin työläs, sitä en kiistä ja ryhmätyöt ovat aina henkisesti haastavia ja raastavia. Opiskelijat kyllä suoriutuivat kurssista kunnialla ja tekivät (lopulta) todella korkealaatuisia strategisia raportteja "asiakkaille". Tämä kurssi muistutti eniten oman opinahjoni viimeisen vuoden harkkatyökurssia, tosin se oli työmäärältään vähän vähäisempi ja aihepiiri oli vapaampi. Toivottavasti entinen ohjelmatyö tai ohjelmistoprojektikurssi on vielä olemassa. Se oli nimittäin todella hyvä.
Toinen undergrad-kurssi puolestaan oli tietskariharkkapainotteinen toisen vuoden "näin prosesseja mallinnetaan" kurssi. Yllättävän käytännönläheistä puuhaan yliopistoon, tästähän voi jollekkin olla oikeasti jotain osaamishyötyä! En ole kyllä ihan vakuuttunut, että ihan näin käytännön tietokoneen naksuttelu kuuluu yliopistoon mutta ehkä bisnes-puolella sitä pitää opettaa siinä missä insinööri on prosessinmallinnuksen asiantuntija kun näkee ensimmäisen prosessinsa? No, kauppislaisten kiusaaminen sikseen, tällä kurssilla opiskelijat olivat selkeästi enemmän kujalla kuin kauppisharkassa. On ihan ymmärrettävää, että ensimmäistä kertaa IBM:n enterprisesoftan kanssa kohtaaminen ei välttämättä aina ole helppoa mutta kuka kertoisi lapsukaisille, että se softa on yhtä vaikeaa saada rikki kuin vuoden 1993 ThinkPad tai Nokia 3110?
Kolmas kurssi oli "softaa kirjanpitäjille". Koska tiedän kirjanpidosta yhtä paljon kuin karhu eksegetiikasta, keskityin siihen softaosuuteen. Tässäkin hiukkasen esiteltiin opiskelijoille prosessinmallinnusta ja vieläkin jännittävämpää viritelmää, SAPpia. Tällä kurssilla oli mielestäni parempi balanssi teorian ja käytännön kesken, eli suurin osa oli teoriaa niin kuin mielestäni yliopistossa kuuluukin. Ja taas kohtasin opiskelijoita jotka a. pelkäävät tekevänsä jotain mikä rikkoo softan (ei riko) b. eivät tiedä, että paras tapa päästä virheilmoituksista eroon on lukea mitä niissä sanotaan ja tehdä ohjeiden mukaan c. joskus deletointi tai uudelleenkäynnistäminen on ainut vaihtoehto koska computer says no.
 |
| Pata says no! |
Kuvat:
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Sixth_year
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Classroom_1B
http://harrypotter.wikia.com/wiki/User:Jack_%22BtR%22_Saxon/Sprout_draft
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Divination_(class)
http://harrypotter.wikia.com/wiki/Beauxbatons_Academy_of_Magic
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti