Viime sunnuntaina vietin monta tuntia hyvässä seurassa velodromin lattialla luistellen. Kyseessä oli Sydney Roller Derby-liigan Fresh Meat-testit noviisiluistelijoille, jotka haluavat reenaamaan Sydneyn poppoon kanssa. Oman liigamme vastaava testi on nimeltään White Star-testi eli ihan perus luistelutaitoja mittaava koitos. Mitään kontaktitaitoja ei testattu ja luistelunopeus-ja tyylitestikin oli melko helppo, 20 kierrosta radan ympäri viidessä minuutissa kun Sydneyn yliopiston liigalla se oli valkotähteen 22/5 ja oranssiin tähteen 27/5, eli WFTDA:n sääntöjen mukaisesti.
Karsinnat järkättiin aikoinaan olympialaisia varten rakennetulla velodromilla ja nyt pääsin ensimmäistä kertaa huomaamaan miten erilaiselta eri lattiat voivatkaan tuntua. Kovahkoilla halpisrenkailla ei ollut maalatun betonin kanssa minkäänlaista kitkaa. Pysähtymisaika piti kotoisan treenikoripallokentän parkettiin verrattuna tuplata. Pysyin kuitenkin ihan hyvin pystyssä ja luulen, että testikin meni ihan mukavasti.
Puhuimme tytsyjen kanssa siitä, mikä kenelläkin on tavoitteena Sydneyn liigan tai oman yliopistoliigamme suhteen. Meillä ei Sydneyn yliopiston Roller Derby liigassa ole tarpeeksi väkeä kunnon peleihin joten sovimme, että harjoitella voi yliopistolla mutta pelata voi muuallakin. Pari muuta liigaa löytyy, Sydney-liiga on näistä se kaikista ensimmäisin, suurin ja ammattimaisin. Ilmeisesti osa valmentajista saa ainakin henkensä pitimiksi riittävää palkkaa näistä puuhista vaikka derbyammattilaisten määrä Australiassa onkin paljon USA:ta vähäisempi.
Minulla on tässä muutama muu pikku projekti kesken, joten saa nyt nähdä mitä teen jos ottavat mukaan treeneihin. Kovin vakavasti en vain kerkeä luisteluhommaan sitoutumaan. No, spekutusta tämä on joka tapauksessa, en vielä tiedä miten kävi. Hauskaa tapahtumassa joka tapauksessa oli ja tapasin paljon uusia ihmisiä joiden kanssa juttu luisti (hahaha).
Valitettavasti velodromin jengi kieltää luistelemasta fillariajoradalla. Tyhmikset. Menee muka rata pilalle luistimista...
Uusi kamera olisi vaatinut enemmän säätöjä jotta tilannekuvista olisi tullut täydellisiä. Muutama oli kuitenkin ihan suht onnistunut, valitettavasti yhdessäkään kuvista ei näy täydellinen sirklaustenkiikkani. Ensi kerralla ehkä sitten videota niin pääsen kunnolla analysoimaan itseäni.
Perustaitoihin kuuluu jo aiemmin mainitun tekniikan ja nopeuden testaavan 20 per viisi-testin lisäksi hyppyjä, pujottelua, polvitäppejä, yhdellä jalalla tasapainottelua ja liukumista ja tietenkin tärkeimpänä pari erilaista jarrutustyyliä, aurajarrutus ja t-jarrutus. Hypyissä mitattiin tällä kertaa myös korkeutta, kuusi tuumaa oli minimi. Raskain osuus on aina polvella maahan täppääminen, varsinkin kun sitä pitää tehdä jonkin aikaa ja mahdollisimman monta kertaa putkeen kentän suorilla osuuksilla. Paras osuus on pujottelu, olen siinä niin haka!
Seuraavan päivänä reisissä tuntui, että jotain tuli tehtyä kolme ja puoli tuntia luistimet jalassa. Onneksi heti aamusta oli taas uudet treenit niin eipä päässyt kangistumaan! Rullaluistelu, parasta!
tiistai 29. heinäkuuta 2014
sunnuntai 20. heinäkuuta 2014
Uusi kamera, wanhat kujeet
Wanhenin viime viikolla mutta ikääntymisen tuskaa helpottaa mukavasti upouusi kamera, Sony Alpha6000, peilitön järkkäri joka on sopivan pieni, että mahtuu vielä (isohkoon) käsilaukkuun mutta johon saa putkia vaikka minkälaiseen National Geographic-kuvaukseen.
Pääsin testaamaan kameraa heti tämän kaupungin klassisempaan kuvauskohteeseen kun mieheni vei minut viettämään syntymäpäivää huvipuistoon! Aivan mahtava yllätys joka tuli ihan täysin puun takaa.
Luna Park on pieni, vanha ja äärettömän suloinen huvipuisto sillan pohjoispuolella enkä ollut siellä koskaan ennen käynyt. Kamera pääsi heti näyttämään mahdollisuutensa niin kirkkaassa auringonpaisteessa kuin hämärässä törmäilyautoareenassa.
Huvipuistoreissun päätti skumppalounas Opera Barissa. Koska isona voi käydä huvipuistossa keskellä viikkoa ja juoda skumppaa lounaalla, jos huvittaa. Ja värjätä tukkaa pinkiksi ja pukeutua Star Wars-vaatteisiin. Rullaluistella mikroshortseissa, hengata himassa onesiessa, hankkia synttäribileisiin kärpässienen mallisen jätskikakun. Näissä merkeissä on hyvä aloittaa seuraava vuosikymmen.
Ensimmäinen NG-entry, tai sit ei... |
Ai mitennii oopperatalosta on jo kuvia? |
Aboriginaalilippu liehuu komeasti lautan katolla |
Luna Park on pieni, vanha ja äärettömän suloinen huvipuisto sillan pohjoispuolella enkä ollut siellä koskaan ennen käynyt. Kamera pääsi heti näyttämään mahdollisuutensa niin kirkkaassa auringonpaisteessa kuin hämärässä törmäilyautoareenassa.
Kenen mielestä tämä naama on ollut hyvä idea? |
Vintaasikieputin |
Peiliselfie |
Coney Island- naurutalo wanhaan malliin |
Klasu laskee |
Taidekuva eli miten kamera toimii hämärässä liikkeessä |
Maailmanpyörästä käsin sai hienoja kuvia kaupungista |
perjantai 4. heinäkuuta 2014
Kaikille niille joiden täytyy käydä tenteissä
Hyvät opiskelijat, nyt seuraa muutama vinkki siitä, mitä tenteissä kannattaa tehdä ja mitä ei kannata tehdä. Näin vanhemman tieteenharjoittajan auktoriteetilla voin mielelläni suositella erinäisiä parannuskikkoja ja lukuisten tenttien luku-ja arvostelukokemuksella olen nähnyt jo jonkinlaisia raapustuksia joten tiedän mistä kirjoitan.
Aloitetaan perusasioista, eli käsialasta. Jostain syystä yliopistot eivät vieläkään ole siirtyneet tälle vuosituhannelle jolla käsinkirjoitus on täysin menettänyt merkityksensä kaikkialla muualla paitsi tenttisaleissa. Olisin itse todella paljon tyytyväisempi, jos joka opiskelija suorittaisi tenttinsä tietokoneella, ettei harakanvarpaita tarvitisisi enää koskaa tavata mutta koska näin ei ole, ensimmäine toiveeni on, että jokainen opiskelija, joka tietää, ettei osaa kirjoittaa selvästi kaunolla, EI käyttäisi kaunoa. Jos kaunosi ei ole kuten esimerkkikuvassa, kirjoita vaikka tikkukirjaimilla, koska jos en saa vastauksesta selvää, ei opiskelija saa pisteitä.
Joskus törmää myös kummallisiin oikkuihin, eli opiskelijohin joiden käsiala vaihtuu kesken tentin. Jos kyseessä ei ole kopiointitapaus, voin vain arvailla mitä ihmettä on tapahtunut. Ehkä molempikätinen tyyppi vaihtoi kättä kesken vastauksen? Ehkä opiskelijaa riivaava demoni otti vallan kesken tentin? Mysteerisiä ovat käsialojen eroavaisuudet. Oma käsialani on aivan kammottavaa mutta koska en enää aio koskaan tehdä tenttejä, sillä ei ole mitään väliä. Olen uurastanut itseni pisteeseen missä voin mussuttaa muiden käsialasta.
Toinen ongelma käsin kirjoituksessa ovat kuulakärkikynällä kirjoittavat ihmiset jotka mokailevat joka toisen sanan. Jos jokaista sanaa seuraastuattu sutattu snassa sana, en edellenkään saa mitään selvää ja pisteet jäävät saamatta.
Jos oletetaan, että käsialasta kuitenkin saa jotai selvää, päästää arvioimaan itse substanssiosuutta. Pikku vinkkinä kaikille: jos kurssin pääasia on opettaa jotain teoriaa, tekniikkaa tai framewörkkiä, kantsii varmaan käyttää niitä teorioita tenttivastauksien tukena ja mahdollisimman montaa jos ne vain mitenkään asiaan liittyvät. Lisäksi koska olen jossain joskus kuullut, että yliopiston pitäisi muka opettaa kriittistä ajattelua, kantsii ihan oikeasti myös tenttivastauksissa osoittaa, että osaa sitä kriittistä ajattelua soveltaa edes johonkin vastaukseen. Siitä voi saada vaikka hyvät pisteet!
Ok, kaikkien vastauksilta ei voi liikaa vaatia koska eihän niitä teorioita ole opeteltu kuin nelisen tuntia per viikko kolmentoista viikon ajan. Jos siis teoriaa ei hanskaisikaan, ei silti kannata heittää kirvestä kiveen. Tentin korjaaja on mukava ihminen ja haluaa, että opiskelijat saavat pisteitä. Jos siis tietää mitään edes snadisti asiaan liippaavaa, kannattaa yrittää. MUTTA! Tässäkin on rajansa. Päätön asian vierestä kiertely ja kaartelu toimii vain lyhyissä määrin. Kun epämääräistä sepustusta on lukenut kolmen sivun verran ja asiassa ei ole vieläkään tolkun hiventä, saattaa myös maailman kivoin tentin tarkistaja todeta, että tästä ei kyllä nyt irtoa säälipisteen puolikastakaan.
Kaikista säälittävimpiä tapauksia ovat sellaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat sivutolkulla vastausta mutta vastaavat johonkin muuhun kysymykseen kuin mitä tenttipaperissa. Kannattaa siis ihan oikeasti myös lukea mitä siinä paperissa kysytään. Jos korjaisin fuksikurssien tenttejä, saattaisin olla hellämielisempi osaamattomuuden suhteen, mutta koska kyseessä on kolmannen, eli täkäläisittäin viimeisen vuoden kurssi ennen kandiksi valmistumista, on osaamistason oletus huomattavasti korkeammalla. Teorian pitäisi olla hallussa ja jos johonkin haluaa viitata niin Rolling Stone (tosi juttu) ei ole sen parempi lähde kuin Wikipediakaan. Tyhmyydet tuppaavat valitettavasti kasautumaan tiettyhin tentteihin jolloin ainut vaihtoehto on, Gandalfia lainaten, antaa hylsyt.
http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=974
http://www.phdcomics.com/comics.php?f=1319
http://idfyti.storenvy.com/products/7724823-hannibal-lecter-dinner-invites
http://captaind.deviantart.com/art/you-shall-not-pass-7505473
Aloitetaan perusasioista, eli käsialasta. Jostain syystä yliopistot eivät vieläkään ole siirtyneet tälle vuosituhannelle jolla käsinkirjoitus on täysin menettänyt merkityksensä kaikkialla muualla paitsi tenttisaleissa. Olisin itse todella paljon tyytyväisempi, jos joka opiskelija suorittaisi tenttinsä tietokoneella, ettei harakanvarpaita tarvitisisi enää koskaa tavata mutta koska näin ei ole, ensimmäine toiveeni on, että jokainen opiskelija, joka tietää, ettei osaa kirjoittaa selvästi kaunolla, EI käyttäisi kaunoa. Jos kaunosi ei ole kuten esimerkkikuvassa, kirjoita vaikka tikkukirjaimilla, koska jos en saa vastauksesta selvää, ei opiskelija saa pisteitä.
Hyvää kaunoa. |
Toinen ongelma käsin kirjoituksessa ovat kuulakärkikynällä kirjoittavat ihmiset jotka mokailevat joka toisen sanan. Jos jokaista sanaa seuraa
Jos oletetaan, että käsialasta kuitenkin saa jotai selvää, päästää arvioimaan itse substanssiosuutta. Pikku vinkkinä kaikille: jos kurssin pääasia on opettaa jotain teoriaa, tekniikkaa tai framewörkkiä, kantsii varmaan käyttää niitä teorioita tenttivastauksien tukena ja mahdollisimman montaa jos ne vain mitenkään asiaan liittyvät. Lisäksi koska olen jossain joskus kuullut, että yliopiston pitäisi muka opettaa kriittistä ajattelua, kantsii ihan oikeasti myös tenttivastauksissa osoittaa, että osaa sitä kriittistä ajattelua soveltaa edes johonkin vastaukseen. Siitä voi saada vaikka hyvät pisteet!
Ok, kaikkien vastauksilta ei voi liikaa vaatia koska eihän niitä teorioita ole opeteltu kuin nelisen tuntia per viikko kolmentoista viikon ajan. Jos siis teoriaa ei hanskaisikaan, ei silti kannata heittää kirvestä kiveen. Tentin korjaaja on mukava ihminen ja haluaa, että opiskelijat saavat pisteitä. Jos siis tietää mitään edes snadisti asiaan liippaavaa, kannattaa yrittää. MUTTA! Tässäkin on rajansa. Päätön asian vierestä kiertely ja kaartelu toimii vain lyhyissä määrin. Kun epämääräistä sepustusta on lukenut kolmen sivun verran ja asiassa ei ole vieläkään tolkun hiventä, saattaa myös maailman kivoin tentin tarkistaja todeta, että tästä ei kyllä nyt irtoa säälipisteen puolikastakaan.
Kaikista säälittävimpiä tapauksia ovat sellaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat sivutolkulla vastausta mutta vastaavat johonkin muuhun kysymykseen kuin mitä tenttipaperissa. Kannattaa siis ihan oikeasti myös lukea mitä siinä paperissa kysytään. Jos korjaisin fuksikurssien tenttejä, saattaisin olla hellämielisempi osaamattomuuden suhteen, mutta koska kyseessä on kolmannen, eli täkäläisittäin viimeisen vuoden kurssi ennen kandiksi valmistumista, on osaamistason oletus huomattavasti korkeammalla. Teorian pitäisi olla hallussa ja jos johonkin haluaa viitata niin Rolling Stone (tosi juttu) ei ole sen parempi lähde kuin Wikipediakaan. Tyhmyydet tuppaavat valitettavasti kasautumaan tiettyhin tentteihin jolloin ainut vaihtoehto on, Gandalfia lainaten, antaa hylsyt.
http://www.phdcomics.com/comics/archive.php?comicid=974
http://www.phdcomics.com/comics.php?f=1319
http://idfyti.storenvy.com/products/7724823-hannibal-lecter-dinner-invites
http://captaind.deviantart.com/art/you-shall-not-pass-7505473
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)