Luukku 24!

Hyvää joulua kaikille!!!

Luukku 23

Tämän luukun takaa paljastuu vinkki kaikille Terry Pratchettin ja Neil Gaimanin ystäville. BBC teki viime vuonna upean kuunnelman Gaimanin Neverwherestä ja tänä vuonna on luvassa Good Omens: The Nice and Accurate Prophecies of Agnes Nutter, Witch eli Hyviä enteitä: Noita Agnes Nutterin Hienot ja Oikeat Ennustukset.

Jos ette ole mestariteosta lukeneet, ette saa lukea minun nimmaroitua kopiotani. Hankkikaa oma. Mutta kuunnella voitte, tästä linkistä esim.

"He stared down at the golden curls of the Adversary, Destroyer of Kings, Angel of the Bottomless Pit, Great Beast that is called Dragon, Prince of This World, Father of Lies, Spawn of Satan, and Lord of Darkness. "You know," he concluded, after a while, "I think he actually looks like an Adam."

Luukku 22

Viimeisiä luukkuja viedään... Vietämme joulua täällä brittiläiseen tyyliin varmaankin vasta joulupäivänä, Klasulla kun on vielä töitä aattona ja aatto ei muutenkaan ole mikään iso juttu täällä. Joulukuusi on kuitenkin ajoissa koristelu! Tai no. Joulumänty mutta sitäkin hienompi! Jouluvalotkin on ripustettu akkunaan, kohta joulu jo tulla jollottaa.

Joulumänty ja muuta joulusälää

Jouluvalot! 

Luukku 21, maissilettuset

Sunnuntai eikä derbyharkkoja hevonkuusessa eli mahdollisuus kunnolliseen herkkuaamupalaan. Maissi oli kaupassa tarjouksessa joten corn fritterit eli vapaasti käännettynä maissilettuset olivat melkein ilmiselvä aamupalavalinta. Näitä näkee välillä aamupalarafloissa vaikka kyseessä taitaa olla ennemminkin ameriikkalainen herkku. No, aussiversio ei ole uppopaistetettu ja lisukkeet ovat yleensä semiterveellisiä. Paitsi pekoni... köh.

Käytämme näiden tekoon Bill Grangerin ohjetta. Bill on ollut niin ystävällinen, että avasi raflansa myös tänne meidän rannalle Gertrudea ja Alicea vastapäätä. Nykyään ei enää tarvitse kömpiä Surry Hillssiin jonkun muun tekemien corn frittereiden tai ricotta-pannukakkujen perään.

Kuvassa kuitenkin omatekemät. Omnomnom. Lisukkeena avokadoa ja lohta.
     

Luukku 20

Vuoden toisiksi pisin päivä. Sen kunniaksi täysin satunnainen maisemakuva Uudesta Seelannista

Tämä on jotai vuorennyppylältä. Horisontissa siintää mahdollisesti Auckland

Bonuksena pöhkö kuva meitsistä tekemässä Sydney Roller Derby Leaguen taitotestejä. Kuvan propsit kuuluvat Rinalle joka on eri mukava derbytsiksi.

Mitä lie tässä tapahtuu... Ilme on ainakin keskittynyt. 

Luukut 18 ja 19

Kävin vihdoin ja viimein heittämässä talviturkin lähialtaassani. Uiminen tuntui takkuisalta ja vesi oli kylmää mutta jotain tarvitsee puuhailla kun rullaluistalukausi on kesätauolla.

Uima-altaani on ihan kiva. Tosin rajulla säällä meri heittää niskaan vettä altaan yli mutta tässä on hyvä treenata kunnes olen tarpeeksi hyvä uimaan oikeisiin aaltoihin. Tavoittenani on tämän vuoden aikana uida ainakin yksi kilometri meressä. Saatan jopa ilmoittautua johonkin lukuisista meriuintitapahtumista. Ehkä. Mahdollisesti. En lupaa mitään. En oikein hanskaa näihin urheilutapahtumiin ilmoittautumisia yhtä hyvin kuin himo-osallistujat. 

Meitsin allas

Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bondi_Icebergs_pools.jpg

Luukku 17

Tunneleiden päässä on yleensä valoa, tällä kertaa ihan kirjaimellisesti. Kävimme puskakävelemässä Uudessa Seelannissa ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui metsikkö, mihin mainarit ovat aikoinaan kaivaneet tai todennököisemmin räjäytelleet tunneleita kullan kiilto silmissä. Pisin näistä tunneleista oli puolisen kilometriä ja sen voin sanoa, että muutamaan kertaan kävi mielessä, että jos kännykän taskulampusta olisi valo loppunut, niin ei olisi kyllä ollut hauskaa. Myöskin mikä tahansa eläin pimeydessä olisi todennäköisesti aiheuttanut slaagin. Onneksi emme nähneet mitään kiiltomatoja ja tippuvaa vettä kummempaa mutta Morian kaivokset kävivät parikin kertaa mielessä.

Mitään kylttiä kummempaa ohjeistusta tai kontrollia näihin tunneleihin ei ollut. Turistit, sen kus menette mutta ei kannata eksyä. En tiedä olisiko muualla maailmassa enemmän kontrollia. Ehkä. Hauskempaa toki näin.

Lyhyempi tunneli. Tämä oli umpikuja. Ehkä. 

Kutsuvaa, eikö?

Sivukäytävä. Naulattu umpeen. Oven takana...jotain...

Pääsimme läpi. Huh. 

Luukut 15 ja 16

Eilen oli Sydneyssä synkkä päivä. Kahvilassa oli koko päivän jatkunut panttivankitilanne joka päättyi vasta aamuyöstä. Tänään on kuitenkin parempi päivä sillä saimme tiedon, että seuraavan viisumin venaus on nyt päättynyt ja olemme Australian permanent residenttejä! JEEEE!

Luukku 14

Näkymä viime viikonlopulta. Coromadel oli nätti niemi.

Luukku 13

Olen saattanut snadisti hurahtaa Doctor Who:hon ja uusi tohtori on ainakin ensimmäisten jaksojen perusteella ollut todella hyvä. Kolmastoista päivä joulukuuta saakin siis kaksitoistateemaisen kuvituksen.

Kuvan lähde: http://www.dorkly.com/post/57621/the-12-days-of-doctor-who#

Luukut 11 ja 12

Hupsista, luukku 11 jäi lentskarissa istumisen ja rullaluistelun takia välistä. Tässä siis huijausluukku, saatte kahden hinnalla yhden.

Eilen oli tosiaan USRDL:n kauden päätöspippalot ja toki myös palkintojen jakoa. Itse voitin asukategorian, parhaiten pukeutuva luistelija. Go me! Kiitospuheessani kiitin Black Milkiä. Ilman heidän urkkavaatteitaan tämä palkinto ei olisi ollut mahdollinen.

Luukku 10

Konffa ohi ja Uuden Seelannin hipsterikaupat on koluttu. Huomenna paluu armaaseen Australiaan mutta sitä ennen vielä pari kuvaa reissusta. Nämä kuvat ovat Hot Water Beachilta, rannalta johon valuu jostain maan uumenista kuumaa vettä tulivuoriaktiviteetin vuoksi. Tätä vettä voi sekoittaa meriveteen laskuveden aikaan lapioimalla itselleen kuopan hiekkaan. Vinkeä mesta!

Matkalla rannalle

Hot Water Beach

Omatekoiset kuumavesialtaat

Luukku 9

Konffapresis takana, meni hyvin. Sen kunniaksi upean Cathedral Coven kuva melontareissulta. Uusi-Seelanti, olet liian nätti!

 

Luukku 8

Hedelmäpiiraat ovat Australian (ja ilmeisesti myös Uuden-Seelannin) vastine joulutortuille. Luumua ja muita hedelmiä taikinakuoressa, päällä tomusokeria. Nam!

Luukku 7

Terveisiä Uudesta-Seelannista! Joulu tulla jolkottaa parin viikon päästä mutta ostereita se tuskin kiinnostaa yhtään.


Näitä herkullisia yksilöitä söimme Whitianga-kyläsen ravintolassa nimeltä Motu Kitchen. Ostereiden safkaamisen lisäksi olemme myös kajakoineet ja nähneet pingviinejä ja rauskuja. Minä ohjasin ja Klasun piti meloa mutta joudun silti myös melomaan! Epistä.

 

Luukku 6

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomelle! Tänä vuonna osasitte ainakin jossain asioissa äänestää oikein.

Suomen kieli on myös paras kieli ikuna 

kuva: http://www.sssscomic.com/

Luukku 5

Olen Uudessa-Seelannissa joten saatte joulukalenterista liskon.

Luukku 4, kolme vuotta Australiassa

Viime lauantaina tuli täyteen kolme vuotta tällä pallonpuoliskolla. Viime kerralla tein kahden vuoden etapin kohdalla välitilinpäätöksen, nyt ajattelin samaan malliin listailla viimeisen vuoden tapahtumia jotka ovat vielä muistissa. Kuvituksena taidetta viimeisimmästä Sculputures by the Sea-patsasnäyttelystä parin kuukauden takaa.

Joulukuu:
Meillä kävi lisää vieraita, äitini ja Aarno. Jouluaattona kävimme Rockpool Bar & Grillissä, joka on edelleenkin mielestäni yksi kivoimpia rafloja. Joulupäivä oli sateinen ja kylmähkö, kuten joulupäivään kuuluukin. Käväisimme myös Kangaroo Valleyssä jonne johti huima serpentiinitie ja Kiamassa katselemassa rantakaupungin nähtävyyksiä.

Uuden vuoden vietimme mukavassa ruotsalaisseurassa.

Tammikuu:
Muutimme uuteen kämppään, Valhallaan!
Leo ja Virpi kävivät meillä. Kävimme Palm Beachillä, opetimme Leoa surffaamaan. Olin koulusta lomalla, treenasin uimista ja kävin välillä juoksemassa rannalla.

Taidemuurahaisia

Helmikuu:
Uin lisää, tein pieniä webadmin nakkeja. Kävimme keikoilla katsomassa Baronessia, Mastodonia, Gwaria, Downia, Alice in Chainssia ja Amon Amarthia.

Taidelintuja

Maaliskuu:
Meillä kävi lisää vieraita, Hanna ja Markku! Jee!
Koulu alkoi taas. Kurssi jota assaroin, uudistui hauskemmaksi assaroida.
Osallistuin hackathoniin ja tiimimme voitti.

Viiniaromienkuvailutaidetta

Huhtikuu:
Derby-harjoittelu alkaa tuottaa tuloksia. Alan osallistua kontaktiharkkoihin.

Porukkaa oli paljon!

Toukokuu:
Vietimme wappu Eesti Majalla. Ajoin moottoripyöräkortin mutta ilman mopoa en ole kovasti päässyt harjoittelemaan.

Kalliolla tuulee

Kesäkuu:
Kävimme kalassa, näimme lisää valaita. Treenasin luistelua.

Wanhaa taidetta, aboriginaalien kaiverruksia 40 000 vuoden takaa

Heinäkuu:
Koukutuin Doctor Who:hon.

Telkusta tuli futiksen MM-kisoja, jotka näytettiin täällä aamuyöstä tai aikaisin aamulla. En kovin montaa matsia tämän vuoksi katsonut. Australia tippui jatkosta jo heti alussa mutta hyviä pelaajia siellä silti oli. Lopuksi kannatin Saksaa.

Täytin 30. Se oli kamalaa. Tein siitä kivuliaampaa ottamalla tatuoinnin.

Taidehevonen

Elokuu:
Pääsin Sydney Roller Derby Leaguen fresh meat-ohjelmaan. Derby-harkkojen määrä tuplaantui kahdesta neljään luistelukertaan viikossa.

Taidemummo

Syyskuu:
Koulua, töitä, luistelua. Mihinkään muuhun ei jäänyt aikaa. Tein melko aikaa vievän ja vaativan artikkeleiden-luku-ja-reflektio-essee-kurssin joka sai aikaan filosofista päänsärkyä.

Lokakuu:
Sain tietää, että konffa-artikkelini hyväksyttiin Aucklandin konferenssiin. Jeee! Ensimmäinen kunnon askel akateemisella uralla.

Marraskuu:
Pääsin SRDL:n tasokokeista läpi, lisää harkkoja tiedossa. Ensi vuoden tavoitteena on päästä kunnolla pelaamaan.

Pahis-Klasu koskee veistokseen! 

Luukku 3!

Kolmosluukusta paljastuu tällä kertaa ystäväpariskuntamme suloinen koira! Oli on samojedi ja se keritään lyhytkarvaisemmaksi kesemmällä.

Huomenna lähden Uuteen-Seelantiin humppaamaan ja konferenssiin joten lisää luukkuja täytynee ajastaa.

Luukku nro. 2

Seuraavan luukun takaa paljastuu kateutta herättävän aamupalan kuva. En muista milloin tämä on otettu mutta baananileipä pekonilla ja mansikoilla on yksi parhaita banaanileivän käyttötapoja mitä olla voi. Banana bread on siis perinteinen aussiherkku. Käytännössä se on tekosyy syödä kakkua aamupalalla.



Itse olen ainakin kerran käyttänyt seuraavaa reseptiä banaanileivän tekoon: http://www.blogher.com/greek-yogurt-banana-bread 

Muistaakseni syynä oli kilo kammottavaa lampaanmaitojugurttia joka maistui liikaa lampaalle joten koitin keksiä mihin kaikkeen jugurtin saisi uppoamaan niin, ettei villasukan maku tulisi läpi. Tämä resepti toimi, myös tsatsiki toimi mutta tarinan opetus on: jos et diggaa yli kaiken villasukan mausta aamupalalla, älä osta lampaanmaitojugurttia.

Joulukalenteri! Ensimmäinen luukku!

Täällä blogissa on pitkään ollut hipihiljaista sillä olen ollut snadisti kiireinen töiden, koulun ja rullaluistelun vuoksi mutta nyt koulu on kesälomalla, töissä on hiljaisempaa ja luistelukin jää taolle joten päätin, että voisin naputella joulukalenteria teille lukijoille. Ensimmäinen luukku olkoon tällä kertaa vähän meta.

Joulukalenterin ensimmäine luukku

Rullailua promenaadilla

Viime sunnuntainan jotkut pöhköt juoksivat keskustassa puolimaratonia joten oma bussini jonka olisi pitänyt viedä minut junaan joka olisi vihdoin ja viimein vienyt minut luistelutreeneihin Ba(da)ss Hilliin, oli niin suunnattoman hidas, että missasin treenit. En kuitenkaan vaipunut epätoivon alhoon vaan päätin kokeilla ensimmäistä kertaa miten luistelu taipuu ulko-olosuhteisiin. Renkaat vaihtoon pehmeämpiin ja promenadille!

Ensin vähän haparoiden...

...mutta kyllä se siitä lähti

Sää oli mitä hienoin, kevät on virallisesti täällä

Kivaa oli rullailla

Ulkona luistelu oli aika erilaista kuin sisätiloissa kun tilaa oli vähemmän, temppuja ei oikein mahtunut tekemään ja ihmisiä piti väistellä mutta hauskaa oli silti. Jalat tosin väsyivät epätasaisen pinnan tärinästä nopeammin. Ehkä vieläkin pehmeämmät renkaat auttaisivat? Tai tasaisempi ulkopinta. Skillzzien kannalta hauskaa kokeilla välillä jotain erilaista.

Niinjoo, näissä kuvissa näkyy ensimmäistä kertaa meitsin reiden uudet väritykset. Synttärilahja minulta itselleni, tuskaisa prosessi mutta upea lopputulos. Disainin teki toinen maailman lahjakkaimmista systereistä.  Parempia kuvia lähitulevaisuudessa. Sorry, äiti :)

Melkein kuin Kaliforniassa

Arkea

Arki on saavuttanut Australiankin joten jos joku ihmettelee miksi blogissa on suht hiljaista, se johtuu siitä, että mitään kovin ihmeellistä ei ole tapahtunut lähiaikoina. Seuraavat kolme toisiinsa liittyvämätöntä kuvaa valottavat tehokkaasti sen, mihin viimeiset viikot ovat humahtaneet.

Aloitetaan urheilusta. Pääsin SRDL:llään joten treenaan kahden joukkueen treeneissä. Sunnuntain treenit treenaillaan hornan kuusessa joten siirtymiinkin menee aikaa...

Neljät derbytreenit viikossa. 

 Lopun ajan mitä urheilu ei ole syönyt, syö sekalainen yliopistotyö. Assarointi ja siihen liittyvät oheistoiminnot, yhden potentiaalisen konferenssiartikkelin väsääminen sekä yhden oman kurssin artikkelien luku ja esseet vievät loput tunnit päivistä.

Tenttipinkkaa, etualalla tarkastamattomat, aaltovaasin takana tarkastetut

Kun töiltä ja urheilulta ehtii, täytyy myös chillata. Koska viimeiset 1,5 kuukautta on lähinnä satanut putkeen ja ulkona on ollut kylmä, olemme viettäneet illat BBC:n parhaimmiston ääressä, Tohtoria katsoen. Koitamme raivoisasti saada sarjan vanhat jaksot katsottua, että pääsemme mukaan uusimpaan kauteen kritisoimaan/ihkuttamaan Capaldia. Itse en ole tosin vieläkään päässyt edes yli Tennantin luopumisen aiheuttamasta tuskasta. Nyyh.

Tennant, Capaldi, kuka?