maanantai 10. syyskuuta 2012

Kulttuuria, kulttuuria

Viime keskiviikkona oli mitä täydellisin ensimmäinen kesäilta. Oli lämmintä, sirkat sirittivät ja ulkona tarkeni ilman nahkatakkia mainiosti.

Ulkoilun sijaan käytin illan kuitenkin sisätiloissa, Art Gallery of New South Walesissa (täällä oli viime syksynä myös Picassoa näytillä), tällä kertaa katsastamassa hienoja vanhoja valokuvia entisajan Pariisista. Eugène Atget oli räpsinyt kuvia vuosisadan vaihteessa ihmisistä, rakennuksista ja pikku yksityiskohdista.

Hauskointa oli nähdä, miten Pariisi edelleen näyttää joltain osin ihan samalta, mutta paljon on muuttunutkin. Jo Eugenen aikana kauniita vanhoja rakennuksia alettiin repiä alas kehityksen tieltä, autoistuminen oli alkamassa ja maailma muuttumassa. Belle Époque oli lopuillaan, eikä Tolouse-Lautrec enää kauaa ryyppäilisi absinttia Moulin Rougessa.

Koska museoissa ei saa koskaan kuvata, saatte tällä kertaa tyytyä muutaman fiiliskuvaan esitteistä. Sumeus ja mustavalkoisuus kuuluu asiaan. Viehätyin tästä kollaasi-ideasta kun jostain blogista sen bongasin. Voin aina ottaa museolipuista ynnä muusta tilpehööristä kuvan, eikä minun tarvitse säästää itse paperikopiota vuosikausia! Nerokasta!


Esite ja lippu

Korsettikauppa

Katua 

2 kommenttia :

  1. Mä jotenkin vastustan tuota määritelmää kesäillasta. Mun mielestä vuodenajat on kaikissa järkevissä paikoissa kolme kuukautta kerrallaan, vuodenaika sitten itsessään on mitä sattuu. (Esim täällä syksy: vain vähän hellettä.) Puheet termisistä kesistä voi jättää meteorologeille!

    Sen sijaan kuvat näyttää siisteiltä.

    VastaaPoista
  2. Talvi = vituttaa, kesä = ei vituta. Ja tuo määritelmä tuntuu seuraavan myös termisiä vuodenaikoja :)

    VastaaPoista