perjantai 7. joulukuuta 2012

Melbournessa, osa 2

Melbournen ja Sydneyn eroista olen varmaan kirjoittanut aikaisemminkin, mutta lisäanalyysi asiasta kuin asiasta on aina paikallaan. Monet sanovat Melbournen olevan eurooppalaisempi tai kaupunkimaisempi kuin Sydney. Kulttuuria myös sanotaan olevan enemmän, esimerkiksi keikkoja tai teatteria.

Tämä pitää myös melko suurilta osin paikkaansa, tosin eurooppalaiseksi en kyllä kaupunkia sanoisi. Minulle "eurooppalaisuus" tarkoittaa mukulakiviä, superkapeita katuja ja satoja vuosia vanhoja rakennuksia, huonoja kuskeja ja naarmuisia autoja ja huutavia, huitovia ihmisiä tai lumihuippuisten vuorten juurella nököttäviä söpöjä pikkukyliä. Melbournessa on todella viehättäviä kujia joiden varrella on kahviloita ja trendikkäitä lokaalien disainereiden vaatekauppoja mutta eivät kahvilat vielä tee eurooppalaisuutta. Eikä ole tarviskaan. Miksi matkia Vanhaa Mannerta kun uusikin on oikein hyvä?

Jacarandan viimeiset kukinnot
Suurin ero Melbournen ja Sydneyn välillä on juurikin kaupunkimaisuudessa keskustan suhteen. Siinä missä Sydney on levähtänyt ympäri lahtea ja rantoja ja kaikkilla kaupunginosilla tuntuu olevan omat pikku keskuksensa kun taas CBD (central business district) on yöaikaan iha autio, eikä siellä ole samalla tavalla elämää päiväsaikaankaan kuin Melbournen keskustassa. Melbournessa taas keskusta-alue on pienehkö mutta kahvilat, kaupat ja kulttuuri ovat keskittyneet keskustaan ja sen lähiympäristöön ja lähiöt taas ovat vain asumista varten. Eron huomaa esimerkiksi katsomalla mihin trendikahvilat, tuo kaupunkien suurin tunnus, ovat keskittyneet: Sydneyssä parhaat mestat sijaitsevat joko Surry Hilssissä, Pots Pointissa, Glebessä tai Newtownissa. Melbournessa niitä on myös keskustassa Fitzroyn lisäksi (joka sekään ei ole kaukana).

Keskustan lähellä sijaitsee myös lempipaikkamme Melbournessa, Victoria Markets. Menimme sinne tälläkin kertaa aamupalalle ja ihailemaan leipomoita, juustokauppoja, hedelmä-ja lihatiskejä. Ah, kumpa tälläisen saisi Sydneyhynkin!

Ihania macaroneja
Lisää ihania macaroneja

Luomukamaa 
Hodaria ja terveysmehua
Kaupunkimaisuutta lisäävät toki myös Melbournen ratikat. Nyt tosin myös toiveet ratikkaliikenteen palauttamisesta Sydneyhyn ovat taas melko korkealla. Sydneyssäkin oli ratikkaverkosto, ilmeisesti hyväkin sellainen, mutta se lakkautettiin 1961 syistä joita nykyään pidettäisiin varmaankin järjettöminä.

Melbournessa ilmainen turistiratikka kiertää keskustaa ja ratikat ovat mallia vanha. Niissä on hyvä välillä lepuuttaa jalkoja ja tungeksia aasialaisten keskellä jos sitä on tullut ikävä rannoilla asuessa.

Turisti ratikassa
Hauskasti kahvilakujia ja kauppakujia näkee kävelemällä "arcades and lanes"-kävelyreitin. Kauppakujat ovat viktoriaaniselta ajalta, eli upeita.

Vanha vaaka
Kaunista kattoa
Hassuja patsaita

Kimmeltävä macaron
Matrjoshkoja myynnissä
Taidetta kujalla
Melbournen suurin puute on kuitenkin sään ohella ranta. Siinä missä Sydneyssä rantoja riittää vaikka muille jakaa, on Melbournessa vain yksi melko kämäinen hiekkapätkä, eikä sinnekkään tule kunnolla aaltoja, onhan kaupunki suojaisan lahden pohjukassa. Toki Great Ocean Road alkaa ihan vierestä mutta ei sinne pääse ilman autoa.

Kaupungintalo paketissa!
Kappas, suomalaisen kuvittajan kädenjälkeä Down Under! Hyvä Laura Laine.

3 kommenttia :

  1. Ihana matka Melluun näiden kuvien kautta, kiitos!

    Totta tuo kivojen rantojen puute: St Kilda ja Brighton taitavat olla ainoat lähirannat eivätkä kumpikaan saaneet ainakaan minua syttymään. Kävin kyllä mielellään lenkkeilemässä molemmilla, mutta ei siellä aikaansa jaksaisi viettää ja surffia ei tosiaan ole.

    Se Melbournen 'eurooppalaisuus' johtuu mielestäni isosta kreikkalais- ja italialaisväestöstä, jotka toivat Melbourneen kahvila- ja ravintolakulttuurin. Nyt ne eurooppalaiskeskittymät ovat Lygon Streetillä (italial.) ja Lonsdale & Russell Streeteilla (kreik.) Myös St Kildasta löytyy paljon eurooppalaisia kahviloita ja kauppoja, myös itäeurooppalaisia. Ei niin, etteikö niitä löytyisi myös Sydneystä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se Kreikka-pätkä on mun suosikki. Soittivat jotai kamalaa kreikkalaista poppia kovalla :D

      Poista
  2. Mun mielestä kahvila- ja ravintolakulttuuri tuolleen kadun varsille ripoteltuna on jo aika eurooppalaista, koska se on yksi asia jota täällä Euroopasta todella kaipaan. Jonkin katukahvilakulttuuria oli myös DC:ssä, mutta ei siinä määrin kuin mihin Euroopassa on tottunut, ja täällä Atlantassa en vielä kunnon katuterassia ole nähnyt.

    VastaaPoista